22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM Aamiaiseksi syötiin puuroa, jugurttia, mysliä, pähkinöitä ja juustoleipiä. Tietysti myös kahvia, joka tehtiin metalliseen pressopannuun. Pressopannulla oli myös termariominaisuuksia, tosin kahvia ei koskaan jäänyt pidempään säilytettäväksi. Aamulla ennen lähtöä tuli pieni sadekuuro, päivemmällä oli puolipilvistä ja poutaa. Tuuliennuste oli […]
Pe 21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29 NM Helsingöristä lähdettiin jo varhain (klo 8:20). Lähtö veneen kyljestä oli ongelmaton. Perille seuraavaan satamaan päästiin jo klo 14:10. Matkaa kertyi 29,1 NM (54 km). Isopurjetta reivattiin lisää, 2. reiviin. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/3 (alaliikin pituudesta). […]
Sää: Aurinkoa, puolipilvistä, mutta myös lyhyitä sadekuuroja. Tuuliennuste: lännestä keskituuli 7 m/s ja puuskat 12 m/s. Lämpötila-arvio: 16-18 astetta.
Aamulla lähdettiin Venin saarelta matkaan jo varhain (klo 9:15). Tarkistus, että kaikki olivat valmiita lähtöön, jonka jälkeen oli tehtävien jako. Aallonmurtajasta oli melko vaivatonta lähteä vaikka tuuli taas halusi määrätä veneen kääntymistä, myös yhteysalukset aiheuttivat pienessä satama-altaassa virtauksia.
Carlos Zoega päätti 31-vuotiaana tulla Brasiliasta takaisin Ruotsiin vuonna 1881. Hänellä oli mukanaan 6.000 kruunun edestä kahvipapuja. Carlos rakennutti Landskronaan kodin, osti kahvipaahtimon, kahvimyllyn, vaakan ja kahville säilytyspurkkeja. Erikoisuutena oli tummapaahtoinen kahvi. Sitten hän tapasi valokuvaaja Maria Tufvesdottirin ja avioitui hänen kanssaan. Ensimmäisen lapsen (Clara-Marian) syntymän jälkeen perhe muutti Helsingborgiin. Maria luovutti valokuvastudionsa pikkusiskolleen ja omistautui kahville.
Carlos sairastui vakavasti 17.4.1888 ja kuoli samana päivänä. Maria jäi yksin kaksivuotiaan esikoisensa kanssa. Myyntisuosituksista piittaamatta hän piti kahvilansa ja myi ahkerasti tuotteitaan. Maria avioitui 1890 kondiittori Johan Svenssonin kanssa. Johan otti sukunimekseen vaimonsa nimen ja siirtyi kahvialalle – voi, miten edistyksellistä 1800-luvun lopulla. Pariskunnalle syntyi kaksi poikaa joten nimi säilyi tuleville sukupolville.
Esillä näyteikkunassa on kahvipaahtimia (niin luulen). Niin paikalliset kuin turistitkin näyttävän viihtyvän paikassa. Kahvi oli hyvää, samoin pienet leivät ja leivonnaiset, joita tilattiin korvaamaan lounas.
Helsingborgin satamassa oli jälleen harvinainen näky: kaikkien pohjoismaiden liput liehuivat tangossa ryhmänä. Toinen mukava havainto oli, että missä huvivenesatama, siellä paikkoja myös asuntoautoille.
Matka jatkui Helsingöriin. Matka taittui moottorilla, sillä matka salmen toiselle rannalle oli lyhyt (n. 3 NM) ja akkujakin pitää välillä ladata. Matkaa kertyi Venin saarelta yhteensä n. 12 NM (22 km).
Helsingörissä satama oli täynnä, mutta silti aina mahtuu, jos ei muuten niin toisen veneen kylkeen. Tuossakin piti vähän valita minkä veneen kylkeen kiinnittyä sillä tuuli oli kovaa ja painoi kovasti raskaita veneitä. Pitkähkön pohdinnan jälkeen kiinnityttiin mustan hollantilaisen purjeveneen kylkeen sillä laituripaikat oli jo varattu, olivat liian kapeita tai syväys ei riittänyt.
”Ankkurirommiksi” kilisteltiin gintonicit. Samalla oli mukava seurata sataman tapahtumia: seurasimme mielenkiinnolla, miten käy kookkaan norjalaisen purjeveneen, joka aikoi kiinnittyä läheisen purjeveneen kylkeen – ei onnistunut, pois oli lähdettävä sillä tuuli painoi venettä liikaa ja koko riviä väärään asentoon.
Helsingörissä lähdimme kaupungille kävelylle tarkoituksena katsella ympäristöä ja käydä päivällisellä. Vanha kaupunki oli todella hyvin pidetty ja kaunis. Yhdessä talossa oli kyltti, jossa kerrottiin, että H. C. Andersen on asunut ja käynyt koulua siinä (1826-1827).
Ravintolassa suurin osa valitsi kalaruokaa hyvien kalavesien äärellä kun ollaan. Minä söin katkarapuleivän ja sen kanssa maistui kuiva valkoviini.
Kävelimme linnan alueelle ja huomasimme, että kulttuurisatamaksi mainittu huvivenesatama olisi ollut suojaisampi kuin se, johon olimme jättäneet veneen. Swan 441 olisi kyllä ollut hyvin edustava tuossa ympäristössä.
Satamassa oli myös museolaivoja, mm. majakkalaiva. Majakkalaiva on valolaitteella varustettu kelluva merenkulun turvalaite, joka on ankkuroitu paikkaan, jonne kiinteän turvalaitteen pystyttäminen ei ole ollut mahdollista. Majakkalaiva varottaa karikoista ja matalikoista. Ne ovat tavallisesti punaisia.
Huvivenesatamaan palattiin linnan alueen kautta. Osa meistä teki vielä kävelylenkin linnan puistossa. Oli myöhäistä joten vierailu linnan sisätiloihin ei onnistunut.
Kronborgin linna sijaitsee Juutinrauman kapeimmassa kohdassa (4 km), ja on strategisesti tärkeällä paikalla milloin on peritty salmesta kulkevilta laivoilta tullia tai milloin on oltu sotajalalla naapurin kanssa. Se kuuluu Euroopan tärkeiden renessanssilinnojen joukkoon, ja sillä on Unescon maailmanperintöstatus. Nykyinen linna on rakennettu Fredrik II:n hallituskaudella vuonna 1585, toki myöhemmin paljon korjattu mm. 1629 tapahtuneen tulipalon jälkeen.
PURJEHDUKSEN LEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM
Ke 19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM Legin lähtösatama ja miehistön vaihtosatama Kööpenhamina on Juutinrauman länsirannalla. Kööpenhaminan nimi (København) tarkoittaa kauppiaiden satamaa. Varhaisin viittaus Kööpenhaminan nimeen on Hafn (Satama) vuodelta 1186. Tätä ennen paikka oli pieni kalastajakylä, mutta linnan rakentamisen (1164) jälkeen se on […]
Gaudin jalan jäljissä Barcelona on Espanjan toiseksi suurin kaupunki (1,6 milj). Se on ollut paljon esillä Katalonian itsenäistymispyrkimysten vuoksi, kun nationalismi nostaa päätään. Katalonialaisilla on oma kielensä katalaani, joka kirjoitettuna muistuttaa hyvin paljon espanjan kieltä. Pormestarina on Ada Colau. Kaupungissa on seitsemän korkeakoulua, joista vanhin […]
Sää: Satoi, välillä rajustikin, välillä pieniä taukoja – kun kunnolla kastuu, märkänä säilyy.
Tuulta oli lounaasta 10 m/s – tästä suunnasta saatiin hyvä sivumyötäinen tuuli. Aallonkorkeus oli arviolta suurimmillaan n. 2,5 m.
Matkaan päästiin lähtemään vihdoin klo 11:25. Purjeiksi riitti vain pieni keulapurje, arviolta 1/4 alaliikin pituudesta. Vaikka ylhäällä oli vain pieni keulapurje, vauhtia oli riittävästi, enimmillään 8 solmua.
Lounas syötiin heti perille tultua (klo 14:25). Ennen lähtöä Reija oli valmistanut bataattisosekeiton, joka lämmitettiin. Mukaan ripoteltiin fetajuustoa. Näkkileipää. Tuo oli retken mieleenpainuvin ateria – lämmitti ja täytti vatsan. Keittoa ei tietysti kovassa aallokossa kannata yrittää saada suuhunsa ainakaan lautaselta, ehkä mukista onnistuisi paremmin. Iltapalaksi oli sitten papunuudelisalaatti.
Bua on pieni vaatimaton kylä, joka arkkitehtuuriltaan muistuttaa Nauvoa. Käytiin kävellen kauppakeskuksessa ostamassa vähän täydennystä ruokavarastoon. Ylimääräisenä ostettiin puoli litraa mustikoita aamupuuroon ja jugurttiin. Jätskit ostettiin tietysti myös. Viimemainitut maksettiin veneen budjetin ulkopuolelta.
Äyriäisten kivun tuntemiskyvystä on tieteellistä näyttöä, myös rapu voi tuntea kipua ja tuskaa. Jouduttuaan kiehuvaan veteen, hummerit kamppailevat rajusti kahden minuutin ajan. Sama koskee rapuja ja katkarapuja. Joissakin maissa rapujen keittäminen elävältä on kielletty. – Ehkä oli hyvä, että kaikki ravut oli jo myyty.
Rapumertoihin oli ehkä eksynyt muutama pieni turska ja kampela. pyydettiin saada ostaa ne. Mutta kuka perkaa? Kalastaja-aluksen kippari sanoi, että ei enää jaksa perata kaloja, koska yön valvomisen jälkeen on väsynyt, ja piti lähteä nukkumaan.
PURJEHDUSLEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 11 NM
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM Aamiainen syötiin rauhallisesti. Tarjolla oli lähes samat elintarvikkeet joka aamu: kaurapuuroa, jonka jokainen kerta jätin väliin, jugurttia, mysliä, keitettyjä kananmunia, hunajaa, leipää ja juustoa sekä tuoremehua. Lähtö oli helppo kylkikiinnityksestä puulaiturin päästä jota joen virtaus auttoi. Tuulta oli lounaasta […]
2. Oskarshamn – Nynäshamn – Degerby – Raisio Oskarshamnissa herätys oli perjantaina 8.7.2022 klo 7:40. Ennen lähtöä moottorin käyntiä testattiin, koska moottori pysähtyi alhaisilla kierroksilla eilen illalla yllättäen – saattaa aiheuittaa tiukan paikan tullen kinkkisen tilanteen. Oli myös tarpeen saattaa ankkuri laskemisvalmiuteen – varmuuden vuoksi. […]
Viking Gracella Turusta Tukholmaan, sieltä junalla Malmöhön. Junamatka kesti 4,5 tuntia. Valittiin vähän myöhemmin lähtevä juna, sillä se oli aikaista junaa huomattavasti edullisempi. Lippuja voi ostaa SJ:n apin kautta, vaikutti hyvin selkeältä. Juna oli n. 30 min myöhässä Norrköpingin seudun sähkövian takia. Ihmisiä, erityisesti lapsiperheitä oli paljon liikkeellä. Vain hyvin harva minun lisäkseni käytti maskia ruuhkaisissa tilanteissa.
Tukholman keskusrautatieaseman ruuhkaisella laiturilla sattui mieluisa yllätys, tapasin entisen yhteistyökumppanin, professori Maria Söderstenin, jonka monet fb-kaverini tuntevat – sattumien sattuma.
Sää oli lämmin, mutta pilvinen, matkalla yllätti reipas sadekuurokin, mutta perillä oli aurinkoista.
Maanantaina 4.7.2022 saavuttiin Malmön Lagunan pienvenesatamaan. Aluksi tehtiin nopea, alustava tutustuminen veneeseen. Monta asiaa pitää selvittää ennen merelle lähtöä. Yksi oli tieto säilytystiloista ja jääkaapin koosta. Sen jälkeen kaksi meistä (Riikka ja Eeva) lähti ruokaostoksille ja kaksi jäivät veneeseen perehtymään muihin tärkeisiin yksityiskohtiin (moottorin ja purjeiden toiminta, navigointi-, ankkurointi- ja turvavälineet, varaosat, polttoaine- ja makeavesitankit täyttötapoineen).
Kaupassa käytiin taksilla. Menomatka onnistui läheiseen ICAan hyvin, mutta paluumatkaan liittyi ongelmia, kun taksikuski ei malttanut kuunnella loppuun osoitetta, ja sitten sätti, kun ”annettiin väärä osoite”, velottikin matkasta runsaasti. Pikku kina jäi syrjään, ja hän kertoi olevansa maasta, jossa sodittiin, siksi nykyinen sota tuntuu kovin pahalta.
Myöhäiseksi lounaaksi syötiin uusia perunoita, suolalla ja pippurilla maustettua, voissa paistettua lohta sekä valkosipulissa ja oliiviöljyssä haudutettuja katkarapuja.
Iltaohjelmaan kuului arkipäiväistä puurtamista: edelleen veneeseen tutustuminen eli miten kaikki toimii (purjeet, moottori, navigaattori, polttoaine-, septi ja makeavesitankit, jääkaappi, liesi, varaosat, työkalut ym.) ja ruokaostosten sijoittaminen säilytystiloihin (viikon ruuat ja juomavedet neljälle henkilölle).
Malmö on lähellä Atlanttia. Vuoroveden huomioiminen on purjehtijalle tärkeää sillä se aiheuttaa voimakkaitakin virtauksia jolloin purjevene pahimmillaan pysyy paikoillaan tai jopa kulkee taaksepäin. Vuorovesi vaikuttaa tietysti myös veden syvyyteen. Suomessa vuorovettä ei huomaa, mutta Malmössäkään se ei ole kovin merkittävä. Meren pinnan vaihtelu siellä on vain vajaa 10 cm vaikka Malmö on aika lähellä valtamerta, sillä Skagerrak ja Kattegat salmet erottavat sen Atlantista. Helsingborg – Helsingörin kohdalla salmen leveys on vain runsas 2 M (merimailia). Vertailun vuoksi: Brightonissa (UK) vuorovesi on vajaa 6 m, Oslossa 30 cm, Hangossa enimmillään 2 cm. Vuoroveden ajallinen vaihteluväli (huipusta huippuun) on runsas puoli vuorokautta.
Sääennuste ennustaa huomiseksi mukavaa sivumyötäistä tuulta alle 10 m/s. Illalla kuitenkin tuuli vinkui vanteissa.
Tiistaina 5.7.2022 purjevene oli saatu varusteltua, stuuvattua lähtökuntoon. Oli aika irrottaa köydet: klo 07:20 lähdettiin merelle. Ilmassa oli jännityksen tuntua, miten päästää sivutuulella hyvin ulos ahtaasta satamasta, … Koilattiin kiinnitysköydet ja irrotettiin lepuuttajat, sijoitettiin ne takahyttiin.
Sää oli puolipilvinen. Tuuli lounaasta 9-4 m/s. Ennustettiin lounaistuulta alle 10 m/s eli oikein sopivaa menokeliä.
Aluksi ajeltiin moottorilla kunnes päästiin Juutinrauman sillan ali. Rannat ovat matalia Malmön seudulla joten oli syytä siirtyä heti muutaman mailin päähän rannasta seuraten viitoitettua väylää aluksi suuntana etelä.
Heti pian lähdön jälkeen alitettiin Juutinrauman silta (Öresunds bron), jonka alituskorkeus vaihtelee paikan mukaan, lähellä Ruotsin rantaa se on 21 m, kun se on korkeimmalta kohdaltaan 55 m. Lähellä Köpenhaminaa tie sukeltaa merenalaiseksi tunneliksi. Alitimme silla sellaiselta kohdalta, jossa sen alituskorkeus oli 40 m. Alitukseen ei liittynyt erityisiä muutoksia tuulessa. Kippari (Maarit) oli edelleen ruorissa. Kun lähdetään satamasta tai saavutaan satamaan, jotka ovat riskialtteimpia tilanteita, kippari on aina ruorissa sillä hän kantaa vastuun myös pienveneissä.
Öresunds Bron – Juutinrauman silta: Rautatie-maantiesilta kulkee Juutinrauman yli. Se yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön suurkaupunkialueet. Sillan pituus on lähes 8 km (7,845 km). Sen pylonien korkeus on 204 m, mutta purjehtijaa kiinnostaa tietysti sen alikulkukorkeus. Silta avattiin liikenteelle 1.7.2000. Yksittäinen sillanylitys vuonna 2022 henkilöautolla maksaa 54 euroa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juutinrauman_silta
Purjeet nostettiin klo 11, ensin iso, myöhemmin keula (klo 12). Aallokko oli vaihtelevaa, välillä isoja aaltoja. Oliko aluksi tottumattomuutta vai mitä, kun aallot keikuttivat venettä yllättävän paljon. Tuuli nousi 12 m/s:iin, oli aika reivata klo 15 vaikka vene vaikutti alirikatulta, pienet purjeet veneen kokoon nähden.
Tiistain lounas syötiin klo 13. ”Purjehduspataan” laitettiin pastaa, tomaattimurskaa ja soijarakeita eli aika tyypillinen vege purjehduspata.
Aaltojen korkeus vaihteli paljon, mutta korkeimpien aaltojen korkeus oli arviolta 1,5 m.
Kansivuoro Maaritin (kippari) kanssa alkoi klo 15 ja kesti 4 tuntia. Toiset (Marita ja Riikka) olivat lepovuorossa, mutta nyt alkumatkasta oli niin jännittävää, että he eivät raskineet olla lepäämässä, no yöllä sitten on pakko, muuten ei jaksa.
Tunnetusta syystä navigointijärjestelmään voi tulla näin sodan aikana vasiten aiheutettuja häiriöitä, siksi alkuperäinen idea oli purjehtia lähellä ruotsin rannikkoa. Kuinka pitkälle rannikon voi nähdä, kun veneessä katsoja on n. 2 m korkeudella veden pinnasta ja rannikko on matalaa?
Skanörn niemi ulottuu pitkälle (+6 M) merelle joten senkin vuoksi oli hyvä siirtyä heti etäämmäksi rantaviivasta. Skanörin jälkeen (+ 15 M) suunnaksi tuli itäkaakko. Ohitimme Trelleborgin vilkkaan satamakaupungin (n. +12 M). Seuraavaksi (+40 M) tulimme Bornholmin ja mantereen väliseen salmeen. Rönne on Bornholmin pääkaupunki, mutta sai jäädä nyt käymättä. Sen sijaan suuntasimme (50˚) kohti Ölannin eteläkärkeä, jonne matkaa tuli vajaa sata mailia (+90 M). Ohitimme Ystadia.
Ennakkomittauksen mukaan matkan pituus on n. 500 M. Jos veneen keskinopeus on 5+/-2 kn (1 kn = knot = solmu = 1.852 m/1 t), matka kestää n. 100 tuntia (4,1 vrk), mutta purjevene ei kulje luotisuoraan edes myötätuulessa, ja vastatuuleen kryssiessä matka pitenee (nousukulmasta riippuen) ainakin 30%. Realistinen matkan keston arvio onkin 1 viikko, ja tuskin ehdimme rantautua montakaan kertaa, vaikka mieli tekisi, onhan Ruotsin rannikolla paljon kaunista katseltavaa, niin epäilen. Ennakkolaskelma piti yllättävän hyvin paikkansa.
Ohitamme etäältä Utklippanin, pienen saaren Karlskronan ulkopuolella. Saaressa on pieni 30 paikkainen satama joten siellä voisi piipahtaa – käyntitoivomus tuli kipparilta (Maarit), mutta edes kipparin kaikkia toiveita ei voida toteuttaa – ohi purjehdittiin.
Utklippan muodostuu kahdesta saaresta, Södraskärista ja Norraskärista. Söderskärissä oli majakkavalona aluksi vain kori, jossa poltettiin puita tai hiiltä – niin kuin aikoinaan myös Utössä. Sitten vuonna 1840 Södraskäriin majakka rakennettiin majakkaksi ja linnoitukseksi. Nykyinen majakka, Heidenstamin majakka, on rakennettu vuonna 1870. Majakka on ollut täysin automatisoitu vuodesta 1972. Päämajakan valkoisen valon sammutti Ruotsin merenkulkulaitos vuonna 2008, mutta väylämajakka on edelleen säilynyt.
Utklippanilla on myös useita erilaisia sammakkoeläimiä, mm. haisukonna ja uhanalainen vihertäplärupikonna. Jääpeite ja vesi ovat muovanneet kallioperään jättimäisiä hiidenkirnuja ja mukulakivikenttiä.
Ohitettiin etäältä Bornholmin saari, joka tunnetaan Itämeren vihreänä helmenä. Sen ”pääkaupunki” on Rönne, joka on perustettu jo 1100-luvulla. Saarella kasvaa etelän hedelmiä kuten persikoita, päärynöitä ja viikunoita. Silakka, lohi ja turska ovat yleisimmät kalalajit. Koillisrannalla oleva Gudhjem (jumalan koti) on tunnettu savustetusta kalasta. Juusto ja lammastuotteet ovat myös tunnettuja. Bornholmilla on useita pienvenesatamia. Bornholmiin pääsee oman purjeveneen lisäksi laivalla ja lentokoneella.
Toinen purjehtijoille tunnettu saariryhmä (Ertholmenen) jää myös etäälle itään, n. 20 km Bornholmista koilliseen. Sen suurin saari on Christiansö, jossa on pieni vierassatama. Christiansolle pääsee laivalla Bornholmilta.
Meidän ensimmäinen rantautuminen tapahtui Kalmarissa, jonne oli Malmöstä matkaa 170 M (merimailia) ja 5 solmun nopeudella kesti arviolta 34 tuntia eli 1 vrk + 10 tuntia. Kun lähdimme liikkeelle aamulla klo 7, oltaisiin perillä runsaan vuorokauden kuluttua illalla, mutta matkan teko on tavallisesti laskettua hitaampaa.
Purjehdittiin päivä ja purjehdittiin yö ja purjehdittiin päivä…
Keskiviikkona 6.7.2022 Sää oli aurinkoinen, välillä pilvinen. Sivutuulta 6-9 m/s joten vauhti oli hyvä, reilusti yli 5 solmua, joku näki mittarissa jopa 7 solmun nopeuden. Hyvä vauhti takasi sen, että Kalmariin päästiin jo ajoissa keskiviikkona klo 17:50.
Keskiviikon 6.7.2022 lounas, Purjehduspata tehtiin valmista pussista jossa oli kuskusta, kikherneitä ja papuja.
Malmö – Kalmar purjehdus kesti vuorokauden ja 20 tuntia (24+20 t). Siellä se odotettu Kalmarin linna vihdoin siintää.
Pienvenesatamassa oli paljon vapaita paikkoja mistä valita. Siellä oli useita suomen lipun alla purjehtivia, oli myös saksalaisia, puolalaisia, yksi brittilippu ja Sveitsin lippukin liehuivat veneen perässä.
Rantautumismanööverien jälkeen etsittiin sopiva ruokapaikka vanhasta kaupungista. Sellaiseksi osoittautui Italialainen ravintola, jossa syötiin erinomaisen hyvää pitsaa. Vanhaa kaupunkia lähdettiin etsimään linnan läheisyydestä. Siellä kasvoi erikoisen näköisiä puita, joita en ole aikaisemmin nähnyt, mutta näyttivät hyvin ikiaikaisilta.
Kalmarista tulee aina välittömästi mieleen Kalmarin unioni kiitos koulun hyvän historian opetuksen. Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin välinen personaaliunioni, johon tietysti kuuluivat myös Islanti ja Suomi. Toimelias mies Kustaa Vaasa lopetti unionin päästyään Ruotsin kuninkaaksi. – Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies.
Tietysti tuttu on myös Kalmarin linna, jota alettiin rakentaa jo 1100-luvulla. Laajat korjaukset linnaan teki Kustaa Vaasa poikineen (1500-luku), jolloin linnasta tuli renessanssipalatsi. Laajat restauroinnit tehtiin myös 1800-luvulla, jolloin se sai nykyisen muotonsa. Tietysti, linnassa allekirjoitettiin sopimus Kalmarin unionista.
Ölannin ja mantereen välinen salmi on matala, mutta syvenee pohjoiseen kuljettaessa: pohjoisin 1/3 (25 nm) on syvää ja syvärantaista. Erityisen matalaa ja karikkoista on Kalmarin kaupungin alueella, jossa merkitty väylä on hyvin kapea. Öölannin silta valmistui 1972. Sen ali pääsee hyvin purjeveneellä, koska alikulkukorkeus on 34,9 m. Ölannissa sijaitsee Sollidenin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen kesäasunto.
To 7.7.2022 Kalmar – Oskarshamn
Torstaiaamulla (7.7.2022) Kalmarissa tehtiin joitakin välttämättömiä hankintoja (ratsasrajat, dieseltankkeja, käsipumppu, ämpäri, kaasupullon täyttö) paikallisessa venetarvikeliikkeessä.
Tehtiin myös huoltotöitä kuten kolmen ratsastajan vaihto, moottoriöljyn tarkistus ja pilssiveden pumppaus. Ratsastajilla kiinnitetään isopurje mastoon. Ne liikkuvat ylös ja alas maston urassa.
Ennen lähtöä käytiin syömässä hampurilaiset kippari kustantamana. Merelle lähdettiin polttoaineaseman kautta: tankkiin mahtui 40 litraa ja kanistereihin 40 l. Nyt saatiin laskettua polttoaineen kulutuskin (2 litraa tunnissa) tankkien mittarien näyttö, kun ei ole lineaarista liittyen mm. siihen minkä mallinen tankki on.
Torstaia 7.7.2022 klo 12:50 lähdettiin Kalmarin polttoaineasemalta. Sääennusteita oli katsottu tarkkaan, mutta nyt ennuste yllätti.
Tuuli oli 10 m/s takaa sivulta, sivumyötäistä, oli pilvistä, pientä sadetta ja sitten reipasta sadetta. Marita viritti pyykkinarun salonkiin, niin saadaan vaatteet kuiviksi tai ainakin kuivemmiksi.
Tuuli etelästä ad 10 m/s saderintaman lähestyessä, mutta klo 15 ja 17 välillä, kun olin lepovuorossa, tuuli tyyntyi lähes pläkäksi. Sitten tuuli kääntyi pohjoiseen, siis vastaiseksi ja nousi nopeasti, myös aallokko nousi arviolta n. 2 metrin korkuiseksi.
Oli tehtävä uusi tilannearvio: lähimpään satamaan, joka oli Oskarshamn. Sitä lähestyttiin juuri ennen auringonlaskua hyvin merkittyä väylää pitkin.
Kalmarin jälkeen on pyöreä, korkea saari nimeltään Blå Jungfrun. Saaren pohjoispuolelle oli kiinnittynyt suomen lipun alla purjehtiva pienehkö purjevene.
Sitten tuuli nousi ja nousi. Kun tuuli nousi, suomalaiselle veneelle tuli ongelmia, sen oli pakko lähteä rannasta merelle jolloin kanssa matkustaja jäi saareen. Ehkä yrittivät rantautumista saaren vastakkaisella rannalla, suojan puolella, jonne veneestä jäänyt henkilö lähti kulkemaan – monenlaisia ajatuksia, lähinnä kauhukuvia liikkui mielessä.
Hämärässä kaupunkiin saavuttaessa on hyvä olla tarkkaavainen. Tässä lähestytään Oskarshamnia. Rantauduttiin ehkä yksityislaituriin, kun vieraslaiturin kyltti osoitti epäselvästi sen sijainnin. Oskarshamnissa oltiin hetkeä vailla puoliyö.
Oskarshamn on tunnettu ydinvoimaloistaan, jotka näkyivätkin kauas merelle. Oskarshamnista on laivayhteys Gotlantiin, myös Nynäshamnista, ja Hangosta taas on laivayhteys Nynäshamniin – Gotlannissa on nyt helppo käydä ilman purjevenettäkin.
Ilta Oskarshamnissa oli rauhallinen. Ei nähty yhtään ihmistä missään. Saatiin olla rauhassa siinä laiturissa, jonka arvelimme olevan vieraslaituri.
Jatkuu seuraavassa artikkelissa 2- PURJEHDUS MALMÖ – RAISIO
PERJANTAI 23.4.2021 | Thionville/Luxemburg – Travemynde/Lyypekki/Saksa SÄÄ: Aamulla aurinko paistoi ja lämpötila oli +5. Päivän korkein lämpötila oli +14 astetta iltapäivällä. Kova ja kylmä tuuli. MAISEMAT: Osa matkasta ajetaan kapeita kyläteitä pitkin, kun vaihdetaan moottoritieltä toiselle. Voi miten kauniita maalaismaisemat ovatkaan. Ensimmäisen kerran, kun […]