St LUCIA / SOUFRIERE BAY -> St LUCIA / MARIGOT BAY

Tiistai 30.1.2018

Tänään ollaan matkalla St Lucian saaren edellistä pohjoisempana olevaan pieneen ja suojaisaan lahteen, Marigot Bayhyn.

SÄÄ: Lähtiessä oli puolipilvistä, ja tuulen nopeus n. 5 m/s. Samat olosuhteet jatkuivat, mutta matkan loppupuolella tuuli voimistui, tosin aallokko ei ehtinyt kovin korkeaksi.

TAPAHTUMAT MATKAN AIKANA: Satamasta lähdettiin n. 12:30 ja perille saavuttiin klo 16:28, matkan kesto oli 3 t 44 min. Maksiminopeus oli 11.2 kn ja keskinopeus 3.4 kn. Matkan pituudeksi tuli 12.8 nm.

Lähdön jälkeen ajettiin moottorilla, koska oli melko tyyntä (tuuli n. 3 m/s), tarkoitus oli ajaa moottorilla koko lyhyt matka, pitihän akkuja taas ladata. Matkalla kiinnitettiin huomio siihen, että salongissa oli poikkeva haju. Haju tulkittiin rikin (S) tuoksuksi. Tuoksu sai helposti selityksen siitä, että osa miehistöstä oli ollut kylpemässä rikkipitoisessa lähteessä. Toinen hyvä selitys oli se, että oli syöty kanamunia, joista jotain osia olisi voitu laittaa roskikseen vastoin suositusta. Lisäksi kuumeni lattia, jonka alla on moottori ja akkuja. Kun lattiakansi nostettiin, todettiin, että akku, joka on navigaattorin energialähde, oli “tulikuuma”. Hajun lähde oli siis akku, jossa elektrolyysiä toimittaa mm. lyijysulfaatti (PbSO4) ja rikkihappo (H2SO4).

Moottori sammutettiin, ja nostettiin mesaani ja avattiin genua. Perämies oli yhteydessä “ns. tekniseen asiantuntijaan”, joka kehotti irrottamaan akkukengät akusta. Niin perämies ja kippari tekivät. Varauduttiin menemään purjeella satamaan ja varauduttiin ankkurin laskuun, mutta moottori voitiinkin käynnistää uudelleen, jonka turvin päästiin ahtaaseen satama-altaaseen. Vastaan tuli paikallinen ”satamakapteeni”, joka ohjasi ja auttoi kiinnittymään poijuun. Oltiin turvallisesti kiinnittyneenä satamassa. Pian huomattiin, että läheisin vene oli suomalaisen pursiseuran lipun alla purjehtiva purjevene – “vieraat vierekkäin”, mutta ohi kiitävästä moottoriveneestä huudettiin vieraalla aksentilla: “Tervetuloa”.

Perämies kertoi paikalliselle ”satamakapteenille”, että tarvitsemme sähkömiestä. Hän lupasi, että sähkömies on pian tulossa, ja niin tulikin. Kävi ilmi, että akku, joka on navigaattorin virtalähde, on ollut kovassa käytössä, on huomattavan yli-ikäinen (vuodelta 2014) ja on viallinen. Tietysti akku on voinut myös epähuomiossa purkautua, jolloin sen toiminta ei enää palaudu normaaliksi vaikka lataisikin. Ulkoisestikin tarkasteltuna akku oli viallinen, sen seinämät “pullistuivat”.

Koko matkan aja oli ollut päänvaivaa akkujen kanssa: Varautuvat huonosti, ja purkautuvat nopeasti – merkit siitä, että akku on vioittunut. Sähkömies irrotti akun, ja vaihtoi tämän tilalle vieressä olleen vara-akun. Tämän toimenpiteen turvin voimme seuraavana päivänä jatkaa matkaa Le Mariniin asti, kunhan ensin lataamme ao. akkua, ja sen jälkeen voimme kulkea purjein ja käyttää navigaattoria.

Ilmi kävi, että navigaattori kuluttaa huomattavan paljon sähköä, ehkä myös tietokone, koska se on jatkuvasti lämmin. On syytä miettiä milloin laitteita käytetään – ei turhaan. Muutenkin on syytä käyttää sähköä säästeliäästi, joka tarkoittaa, että ei pidetä sähkölaitetta päällä, kun sitä ei tarvita. Toinen “opetus” on, että akut pitää vaihtaa määrävälein (< 3 v), viimeistään silloin, kun varauksessa tuntuu olevan ongelmaa (= merkki akkujen vioittumisesta).

Sähkömies oli alansa erittäin hyvin tunteva, todellinen asiantuntija, palvelualtis ja ystävällinen, moraali kohdallaan – kaikki saimme oppitunnin heikkovirtajärjestelmästä, erityisesi miten pitää toimia, jos akku lämpenee, se kun on silloin iso turvallisuusriski. Kiehuva akku tuottaa vetyä ja happea, jotka ovat räjähdysherkkiä kaasuja. Tulipalo veneessä merkitsee aina katastrofia, räjähtävä tulipalo suurta katastrofia.

Edellisten toimenpiteiden jälkeen salonki tuuletettiin, ja sähkömies vei vanhan akun mennessään.

Joillakin oli aikaa valmistaa ateria, joka taas maistui pitkän päivän jälkeen.

Vahtivuorot jaettiin yöksi. Todettiin lisäksi, että lähtö satamasta tapahtuu klo 05:00 määränpäänä Le Marin, jonne on n. 40 nm.

St LUCIA: Katso selostus päivältä 29.1.2018. Tänäkin päivänä totesimme, että St Lucia on upea saari, johon voi palata uudelleen – “Täällä on jotain aitoa, jonka aistii vaikka ei kaikkea osaakaan yksilöidä”.

Kun palaan tänne uudelleen, 
ehkä vain lomailemaan, 
valitsen St Lucian saaren.