MUSTIQUE -> BEQUIA / ADMIRALITY BAY PORT ELISABETH
Yö oli pilvetön ja vahtien seurana oli kirkas tähtitaivas. Moni onnellinen näki aamuyön Etelän ristin. Alkuyöstä viihdytti myös rantaravintolan musiikki. Aamu valkeni jokseenkin tyynessä säässä vaikka maininkia oli edelleen jäljellä.
SÄÄ: Aamu oli aurinkoinen. Aikaisin ei paljoa tuullut, mutta aamupäivän aikana tuuli nousi. Tuuli oli aika puuskainen idästä tai itäkaakosta. Matkan aikana suurin havaittu tuulen nopeus 14.4 m/s. Arvioitu aallon korkeus oli 3 – 4 m. Koko päivä paistoi aurinko, vain muutamia ohuita pilviä. Illalla auringon laskun jälkeen tuli pieni lyhytaikainen sadekuuro. Satamassa oli voimakkaita puuskia, jotka todennäköisesti aiheuttivat veneen rekaamista, onhan Vahinen paino (32 tonnia) huomattavasti suurempi kuin yleisimpien purjeveneiden.
TAPAHTUMAT MATKAN AIKANA: Ennen matkaan lähtöä osa miehistöstä kävi maissa kahdessa ryhmässä. Ennen matkaa myös syötiin kalakeittoa, kalan piti olla seitä, mutta kypsymisen jälkeen syödessä olikin mustekalaa. Keiton liemi oli tosi hyvää. Ateriaa voi kutsua MustiqueMystiqueksi (myöhemmin ohjeet).
Matka alkoi 13:40 ja perillä oltiin 15:50. Maksiminopeus oli 10.6 kn ja keskimääräinennopeus 6.1 kn. Matkaa kertyi n. 13 nm. Genua avattiin runsaaseen puoleenväliin ja mesaani nostettiin. Näin vene kulki hyvin sivutuulessa, loppumatka lahden pohjukkaan ksyssittiin. Matkalla vastaan tuli Ruotsin lipun alla purjehtiva vene – vilkutuksia riitti näköetäisyyden ulottuviin. Satamassa meidät ohitti vuokravene, jossa oli suomalainen miehistö (vasemmassa saalingissa Suomen lippu). Satamassa oli kymmeniä veneitä, jotka oli kiinnitetty poijuihin/moringköysiin. Myös me menimme poijukiinnitykseen, onhan satama-altaan syväys yli kymmenen metriä, hyvin lähellä rantaa vähemmän, mutta sinne ei s/y Vahinella ollut asiaa.
Yöksi jaettiin tunnin vahtivuorot, sillä luvassa oli kovaa tuulta. Turhaan tätä ei tehty sillä öiset puuskat olivat yli kymmentä metriä. Suurin havaittu tuulen nopeus puuskassa oli 14.9 m/s, siitä Nina oli ottanut kuvan, joten tieto on luotettava. Vajaata tuntia myöhemmin havaittiin, ja dokumentoitiin jopa 17.4 m/s puuska, jonka navigaattori hyväksyi tyynesti. [Navigaattoriin voi asettaa hälytyksen, jos vene liikkuu tiettyä etäisyyttä pidemmälle.] Vasta aivan aamulla seitsemän aikoihin tuli navigaattorilta hälytys, että vene oli kulkeutunut hälytysrajan yli. Tuuli ja veneet pyöriväkin kovasti. Hälytysrajan piiri ja veneen liikkumisen piiri eivät ole identtisiä (poiju- ja kiinnitysköysi) joten hälytys ei välttämättä merkitse, että vene rekaa (kiinnitys ei pidä).
BEQUIA: Bequia on “Grenadiinien loistavin saari”, jossa on paljon kultaisen hiekan peittämiä rantoja siellä täällä. Saaren antimet sopivat kaikkien kukkarolle, yöpymiseen, ravintoloissa käymiseen ja shoppailemiseen. Saarella on 6.000 asukasta, jotka ovat perua afrikkalaisista ex-orjista, skoteista ja ranskalaisista. Lisäksi osa saaren väestöä on perua 1800-luvulla New Bedfordista (USA) tulleista valaanpyytäjistä, jotka opettivat valaanpyynnin paikallisille kalastajille. Edelleen, mutta harvoin saarelta käsin pyydetään valaita koko kyläkunnan voimin vaikka valaanpyynti on ankarasti kiellettyä. Valas pyydetään harppuunalla ja hinataan läheiselle pienelle Bequian eteläpuolella olevalle Petit Nevis saarelle. Pyyntiin liittyy traditionaalinen juhla ja valaan lihan myyntitapahtuma. Ilman paikallisten hyvää veneen-rakennustaitoa tällainen ei tietysti olisi ollut mahdollista.