Morocco, Rabat 2018.3.4.
Oli sateeton päivä ja aurinko alkoi paistaa jo aamusta. Matka Rabattiin, maan pääkaupunkiin kesti Casablancasta kaksi tuntia. Alkumatka ajettiin kylätietä, joka oli huonokuntoinen, kuoppainen. Loppumatka ajettiin moottoritietä, joka oli hyvässä kunnossa.
Plateforme du Sémaphore on seudun korkeimmalla kohdalla. Täällä sijaitsee entisten kuninkaiden mausoleumi, joka rakentaminen kesti 10 vuotta ja valmistui 2008. Nykyinen kuningas Mohmmed VI rakensi sen isänsä Hassan II:n kunniaksi. Toki paikassa lepää moni muukin kuninkaallinen, mutta Hassan II on sarkofagissa keskellä salia. Rakennustyöt kestivät 10 vuotta, mikä ei ole ihme, kun katsoo monimuotoisia yksityiskohtia. Mosaiikkiset seinät ovat jo nähtävyys ja ihmetyksen aihe: monimutkainen geometrinen kuvio, jossa on myös kaarevia rajauksia. Mosaiikkipalat ”veistetään” käsin hakkaamalla pienellä vasaralla.
Rooman valtakunnan aikaiset, 2.000 vuotta vanhat rauniot sijaitsevat Rabatin kaupungin laidalla. Rooman vaikutus läntisen Välimeren alueella oli v. 510 eaa – v. 480 jaa. Tuohon liittyy mm. Puunilaissodat ja roomalaisten hyvin organisoitunut yhteiskunta sekä hyvä insinööritaito. Harva on se, joka ei ole vielä nykyäänkin kävellyt pitkin vanhoja roomalaisia teitä. Raunioilla kiinnosti kuitenkin paljon muu kuin Rooman historia.
Minulta tuohon Roomalaisten aikaiseen historiaan jäi aukkoja, kun ihailin haikaroita, joiden pesiä oli paljon. Ihailin myös kukintaansa lopettelevia Drombeija-puita, joita näkee harvassa paikassa.
Kuninkaanlinna (pääkuvassa) on pakollinen käyntikohde vaikka linnasta ei paljoa näy eikä linnan lähelle voi mennä, kun poliisi hätistelee kauemmaksi. Linna on virastorakennus, joissa on ministeriöiden tiloja. Kuningas itse asuu kaupungin ulkopuolella. Hänellä on maassa muitakin linnoja, yhteensä 22. Tätä linnaa vartioi poliisin lisäksi armeijan eri osastojen edustajia.
Käynti merirosvokaupungissa Kasbah les Oudaias. Merirosvous oli aikoinaan ammatti, jota harjoitettiin laajoilla alueilla Euroopassa, ja jolla oli mahdollisuus rikastua – eipä paljon muulla. Kaupunginosan rakensivat Espanjasta lähteneet Muslimi pakolaiset 1600-luvulla. Rakennukset ovat valkoisia, joissa on sinisiä pintoja.
Portugalilaiset puolestaan rakensivat 1600-luvulla kaupunginosaan liittyen Oudaïan linnoituksen, jonka tasanteelta on huikeat näkymät merelle ja aallonmurtajan rajaamaan satama-altaaseen. Etäämpänä Etelän suuntaan näkyy myös majakka. Linnoitusta tarvittiin tueksi Portugalilaisen Vasco Da Gaman suunnitelmalle laivareitille Intiaan, joka kulkisi Itään kiertäen Afrikan mantereen. Alueella olisin viipynyt kuvaamassa pidempäänkin.
Postauksissani olen esitellyt Marokon vanhaa, historiallista puolta, joka tosin on todellisuutta myös nykyään. Sen löytää maaseudulta, jossa asuu (vain) 45 % väestöstä.
Marokolla on kuitenkin moderni, vauras kaupunkielämä, mutta siitä turisti ei ole juurikaan kiinnostunut, se ei ole eksoottista. Sen kohtaa silti pakosta isoissa kaupungeissa: hyvin pukeutuneet ihmiset, kauniit hyväkuntoiset rakennukset ja huipputason autokanta ym. – Ehkä palaan vielä joskus eksoottiseen Marokkoon.