Morocco 28.2.2018
Niin me istuttiin koneessa ihan rutiininomaisten tapahtumien jälkeen. Heti tuli pilvistä joten Gibraltarista ei kuvia saanut. Myöhemmin kuitenkin pilvet väistyivät ja maa tuli näkyviin oikealla puolella näkyi Atlantti vasemmalla Afrikan mannerta. Tällä alueella maa oli vihreää, yllättävän vihreää – lähellä valtamerta sataa usein.
Koneessa tarjottiin sämpylä ja pieni muffinssi, juomana oli nestemäinen jogurtti. Aterian kanssa sai myös viiniä, kun osasi pyytää – viinit säilytettiin pois katseilta. Viinin laitoimme laukkuun odottamaan illallista.
Matkan pituus oli vain 1,5 t joten oli aika alkaa laskeutua. Kone kaarsi oikealle, sitten vasemmalle, sitten laski ja vähän ajan kuluttua nousi, kaarsi vasemmalle ja sitten oikealle, otti korkeutta ja taas pudotti sitä. Oli selvää, että perämiehellä ei ollut navigaattoria. Onneksi ei ollut pilvistä, voi seurata maamerkkejä. Tovin kuluttua näkyi kenttä johon perämies tähtäsi. Pyörät ottivat maahan, sitten kone alkoi voimakkaasti heilua ja kallistella toiselle ja toiselle sivulle – nyt taitaa olla menoa – Tässäkö se elämä oli. Oli kova tuuli ja sade -perämies saa vähän anteeksi.
Ensin passintarkastukseen käytäviä pitkin: olimmeko tulleet Kiinaan, kun kiinalaisia oli joukoittain – onneksi ei, vaan Casablankaan (Casa Blanca). Ohi käveli myös kiinalaisen koneen miehistö ja naisisto: Jestas miten hienot univormut. Sellaisia nykyään näkee vain elokuvissa tai teattereissa.
Piiitkä jono, mutta passien tarkastus sujui 8 virkailijan voimalla puolessa tunnissa – Tarkasti tiedot kirjattiin ylös. Tarkastuksen jälkeen toinen virkailija tarkasti, että passeissa oli leima – oli leima kahdella sivulla. Sitten laukku hihnalta, mutta miltä hihnalta – löytyi. Sitten ulosmeno portista, jossa luki ”no declare”. Ja jono, joka oli piitkä. Kaikki kassit laitettiin läpivalaisun kautta, paitsi yksi vanha täti sai mennä laukkuineen ohi. Paikalla seisoi kolme poliisimiestä, jotka seurasivat ympäristöä, ja istui kaksi poliisinaista, jotka tarkkailivat monitoria, onko löytöjä, välillä kuva pysäytettiin ja tarkkailtiin tarkemmin – Mitä olisi pitänyt löytyä.
Sitten etsimään ulko-ovea – löytyi. Vastaanottajat eivät saaneet tulla lentokenttärakennukseen sisälle, vaan he odottivat ulkona – ulkona tuulessa ja sateessa. Siellä mekin odottelimme tietoa bussin sijainnista – bussi ei saanut ajaa ulostulo-ovelle, vaan sen piti jäädä kauaksi parkkipaikan toiselle puolelle. Sinne pujoteltiin autojen välistä matkakassille riittävän kokoista väliä etsien. Istuttiin bussissa hiukan märkinä – Matka tässä maassa voi jatkua.
Marokko on Afrikkalainen maa joka eniten muistuttaa Eurooppaa. Marokko on kuningaskunta, ja kuninkaalla on suuri valta. Hänellä on 22 linnaa eri puolilla valtakuntaa vaikka hallinnollinen pääkaupunki on Rabat. Nykyinen kuningas on Aluiittidynastian Hassan II:n (epäsuosittu hallitsija) poika Mohammed VI. Hän on tehnyt maassa paljon uudistuksia, mm. sen, että kouluissa annetaan opetusta arabian ja ranskan lisäksi myös berberien kielellä. Myös naisten oikeudet ovat parantuneet.