Retkiä Merellä ja Maalla - Isot Reissut Edessäpäin

HURJA MATKA – matkalle Nerjasta Nauvoon

HURJA MATKA – matkalle Nerjasta Nauvoon

Tämä talvikausi 2019 – 2020 on ollut monella tapaa hyvin poikkeuksellinen. Talvi Nerjassa on ollut tavallista lämpimämpi ja aurinkoisempi, talvimyrskyt ovat olleet jossain muualla. Mutta helmi- ja maaliskuu sen sijaan ovat olleet viileitä ja sateisia – luonto on saanut mitä on kaivannut, vettä, vettä ja vettä.

Milli pääsee ensimmäistä kertaa pitkälle matkalle – onneksi Hän tykkää matkustaa autolla.

Olen vaihtanut asuntoa, joka prosessi jäi vielä kesken – en olisi ennakolta arvannut mitä kaikkea se tulee sisältämään. Sitten vielä tämä koronavirusepidemia ja -pandemia, joka on muuttanut elämää hurjasti. Ulkonaliikkumiskielto on ollut voimassa n. kaksi kuukautta, jona aikana vain ehdottoman välttämätön ulkona liikkuminen on ollut sallittua!

Kausi on siis ollut hyvin tapahtumarikas – on ollut mielenkiintoista, paljon on tullut opittua uutta. Olen tutustunut ihmisiin, jonka laisia en tiennyt olevan olemassakaan. No, toki tiesin, mutta en arvannut, että koskaan kohtaan heitä, siinä määrin sitä elää omassa maailmassaan.

Dementoituneen Hannelen kotimatkalle Suomeen saattaminen oli myös melkoinen ponnistus. Nyt hän on turvassa Iisalmessa, mutta hänen autostaan on vielä murhetta, hän kun hän on parkkeerannut sen väärään paikkaan, pitäisi siirtää, mutta miten, kun ei ole avaimia, pääsy avaimiin ehkä tulee Ruotsista.

Kukkaloistoa kaikkialla.


MITEN PÄÄSEMME TAKAISIN SUOMEEN?

Lentolippu oli ostettu 6.4.2020 lähtevälle Finnairin yölennolle vain vajaa kahta kuukautta aikaisemmin. Sitten tuli ilmoitus, että tuo lento on peruttu. Lento siirrettiin seuraavaan lähimpään mahdolliseen ajankohtaan, joka on 2.7. – silloinhan Suomessa on puoli kesää jo kulunut, ihmettelin.

Lentoja toki on tapahtunut Malagasta Helsinkiin 6.4, jälkeenkin, mutta varoajat ovat olleet lyhyitä, ja lennot on varattu pikavauhtia. No, kuka haluaa mennä lennolle, johon pakkautuu satoja ihmisiä pieneen tilaan, ja joiden toimintatavoissa voisi olla parannettavaa ajatellen viruksen tarttumista.

Kukkiva jakaranda on upea näky.

On ollut muutakin, joka on pidättänyt Nejassa, mm. halu nauttia kauniista ja lämpimästä keväästä, mutta myös se, että asunnon vaihto on edelleen keskeneräinen projekti.

Miettimistä aiheutti myös se, että pitäisikö autoja vaihtaa: viedä Suomeen pieni bensiinikäyttöinen auto (Toyota Yaris) ja tuoda Espanjaan isompi dieselikäyttöinen kulkuneuvo (Toyota RAV4) Suomi kun on dieselvihamielinen maa (veroa veron päälle, ja edelleen autoilun verotusta tullaan nostamaan) – onko sähköauto ekologisempi, johon vastaus on edelleen avoin.

Olenateritkin alkavat kukkia.

Monen tekijän summana valitsin ”autolla Suomeen” vaihtoehdon vaikka matka on pitkä eikä mitenkään edullinen. On hurja hienoa ajaa keväällä läpi Euroopan ja nähdä kauniiden maisemien vaihtuvan. Tulee myös käsin kosketeltavaksi, kuinka kaukana Nerjan kaupunki on Nauvon kylästä.

Siis varustautumaan matkaan. Varustautua tietysti pitää – tehtävälista on pitkä. Ei täältä autolla tosin lähdetä ensimmäistä kertaa, itse asiassa tämä on jo kahdeksas kerta, vuosi oli väliä.

Oleanterit ovat tavallisesti punaisia. Niitä on moottoriteiden kaistojen keskialueet täynnä.

Reitin suunnittelu on helppoa: valitaan lyhin, selkein ja tutuin reitti, eli reitti, joka on ajettu moneen kertaan. Nyt vaan ei pysähdytä eläytymään Lyonin eikä minkään muunkaan kaupungin tunnelmaan – voi harmi, mutta kaikille on selvää miksi.

Hotellivarauksen jätin viime tippaan sillä tuskin on ruuhkaa, ja monet hotellit avaavat ovensa sulun jälkeen vasta viikolla, jolloin matkustamme, kaikki eivät kuitenkaan avaa vieläkään. Oli vähän vaikeuksia, mutta Espanjastakin löytyi pienen punnerruksen jälkeen yösija Valencian seudulta – nyt ei ole varaa kranttuilla, pääasia on, että on paikka, johon päänsä yöksi kallistaa.

 

 

Hyvin harvinaisen värinen ruusu täälläpäin.

Nyt sitten vaan pakkaamaan matkatavaroita ja miettimään minkälaiseen tilaan asunto jätetään – no, parhaaseen mahdolliseen kuntoon tietysti: siivoa, tyhjennä jää- ja pakastekaappi, kaikki kuivaruoka pois, sulje vesi ja sähkö ym.

Tavaroita tulee mukaan liikaa – taas valinnan vaikeus, eikö koskaan opi. Autosta rengaspaineiden ja öljyn tarkistus, pissapoika täyteen vettä, vararengas työkaluineen kuljettajan selän taakse lattialle, jos sattuisi tarvitsemaan, niin ei tarvitse kaikkia tavaroita levitellä ojanpientareelle, kun kaivaa vararengasta auton pohjasta – ottajia, kun saattaa olla. Tarkista myös navigaattorin toiminta ja syötä valmiiksi hotellien osoitteet siihen.

Ruusuja, ruusuja – nyt niitä on paljon, kun luvattomat poimijat ovat poissa.

Nyt ei kuitenkaan kannata muistella kaikkea, mitä on kuullut nykyaikaisista maantierosvoista, mutta mielessä kertaan: älä jätä levähdyspaikalla autoa ilman valvontaa, katso aina renkaat ennen kuin lähdet levähdyspaikalta, älä pysähdy, jos joku kertoo, että renkaasi on tyhjä tai pyytää apua, pidä ovet lukittuina ajaessa ja esim. tankatessa ym.

Matkaa varten käyn vielä apteekissa ostamassa hengityssuojaimia. Pitää tarkistaa, että mukaan tulee Madridin suomen suurlähettilään kirje, vakuus siitä, että olemme kotimatkalla Suomeen, sekä luvat kulkea Ranskan ja Saksan kautta Suomeen. Lisäksi vielä sitoumuksen allekirjoitus, että olemme karanteenissa kaksi viikkoa, kun tulemme Nauvoon.

Vielä on muutama päivä lähtöön, välillä voi ottaa rennosti ja ihailla oleantereita ja ruusuja, ja ottaa vaikka lasi viiniä terassilla illan viiletessä.

Ai, niin, pitää tarkistaa, minkälaista säätä on ennustettu Ranskaan ja Pohjois-Saksaan sekä Etelä-Suomeen – minkälaiseen pukeutumiseen matkalla pitää varustautua: ensin t-paita ja shortsit, loppumatkalla pitkikset, villapusero ja sadetakki. Jotain tuollaista kai?

Monet puut kukkivat, en tunne tätä kaunotarta.

Viimeksi, mitä lämpimässä viihtyviä eväitä pitää hankkia neljän ajopäivän varalle. Ei ole mitenkään varmaa, että matkan aikana saa evästä. Polttoainetta saa tankattua, ja huoltoaseman wc:ssa käydä, sellaista viestiä on kuulunut. Hotelleihin voi tilata take-away-ruokaa.

Miten täältä raskii lähteä, kun kevät on kauneimmillaan eikä tiedä koska pääsee takaisin. Luulen, että Nauvossa tulee tähänkin vastaus.