A Coruna 25. – 26.9.2018 – Suuri, kaunis, syrjäinen
Sinne on erikseen matkustettava, se ei ole minkään matkan varrella. Minulla oli hyvä syy, ja sinne pääsi Suomesta kätevästi lentäen Barcelonan kautta.
A Coruña (esp. La Coruña) on kaupunki Galiciassa, Espanjan luoteisosassa – on muuten Turun ystävyyskaupunki. Se on Galician itsehallintoalueen ja A Coruña maakunnan pääkaupunki – ei ihan pieni. Siellä on asukkaita neljännes miljoona ja metropolialueella vajaa puoli miljoonaa.
Vanha kaupunki sijaitsee pienellä niemellä, jonka aikaisemmin erotti mantereesta vain kapea kannas. Se on merkittävä satamakaupunki, jonka kautta lähti aikoinaan laivoja etsimään uutta maailmaa täynnä espanjalaisia siirtolaisia – nykyään heitä sanottaisiin elitasopakolaisiksi. Matkailijoiden virta on edelleen suuri, mm. siksi, että kaupungin kautta kulkee yksi Santiago de Compostelan (Camino de Santiago) reiteistä.
Erikoisuutena on se, että A Corunan on yksi maailman seitsemästätoista antipodista, täsmälleen toisella puolella maapalloa on Uudenseelannin Christchurch.
Väestö on kaksikielistä: 7,7 % puhuu vain Galician kieltä, joka on läheinen portugalin kielen kanssa (Galician-Portigese kuuluu romaanisiin, latinalaisperäisiin kieliin), 36 % puhuu vain espanjaa, ja loput, runsaat puolet kumpaakin kieltä. Monet osaavat hyvin myös englantia.
Kaupungin keskusta oli rauhallinen, autot oli ohjattu kulkemaan muutamaa isoa katua pitkin ja oli paljon kävelykatuja. Turistin näköisiä oli vähän eikä turisteille suunnattuja rihkamakauppoja paljoa näkynyt. Innoissani kävelin kaupungilla yli 10 km, ja se tuntui jaloissa. Ihailin rakennusten arkkitehtuuria, ja aistin paikallista tunnelmaa.
Aamulla suuntasin kulkuni ensin Paseo Maritimolle, joka on yksi Euroopan pisimmistä (9 km) rantaa myötäilevistä rantakaduista. Sen tuntumassa on kaksi tunnettua uimarantaa Orzán ja Riazor. Muutamia ihmisiä oli lekottelemassa rannalla ja joitakin lautailijoita tavoitteli aaltoja. Uimaan en mennyt vaikka vähän mieli teki.
Kaupunki tunnetaan lasitetuista parvekkeistaan (galerías), jotka on keksitty alueen haastavan ilmaston takia (sateita ja kovia tuulia). Nyt syyskuun lopulla A Corunassa päivisin lämpötilat ovat n. +20 ja yölämpötilat n. +13, mutta etelämpänä olevassa Lissabonissa on lämpimämpää +20 – +25 astetta.
Erityisen mieluisaa oli käyskennellä vanhassa kaupungissa (Ciudad Vieja Espanjaksi ja Cidade Vella Galiciaksi). Se rakennettiin uudelleen 1300-luvulla, mutta oli olemassa jo 800-luvulla, jopa pian ajanlaskun alun jälkeen, kun roomalaiset tulivat alueelle.
Kaupungin vanhimpia rakennelmia on Herculen torni, majakka, jonka roomalaiset rakensivat 2. vuosisadalla – tietysti rakennusta on paljon uusittu sen jälkeen, ja nykyisen muotonsa se saikin 1700-luvun lopulla. Herkuleen torni sai vuonna 2009 Unescon maailmanperintöstatuksen. Se on vanhin käytössä oleva roomalaisten rakentama majakka. Sinne en enää jaksanut kavuta – jotain jää seuraavaan kertaan.
Kaunis oli Maria Pitan aukio, jonka varrella on upea kaupungintalo. Maria Pita (1565–1643) oli sotapäällikkö, joka taisteli menestyksekkäästi englantilaisten vastaan.
Mutta, huomenna varsinaiseen asiaan. Jännittääkö? Ei varsinaisesti, mutta vähän kuitenkin, tietysti.
Satamassakin piti käydä katsomassa onko s/y Ocean Lady todella siellä niin kuin Marine Traffic näyttää. Olihan se – kuivattelemassa Biskajan lahden kosteudet pois.
Onneksi ei tarvitse lähteä Santa Marian kaltaisella purrella merelle. Santa Maria oli Kolumbuksen lippulaiva, joka haaksirikkoutui Jouluaattona 1492. Kävi nimittäin niin, että valvottuaan pitkään Kolumbus meni nukkumaan ja antoi ruorin merimiehelle, joka puolestaan delegoi ohjaamisen hyttipojalle. Alus ajautui yöllä merivirtojen mukana hiekkasärkälle ja kallistui kyljelleen, loppu onkin arvattavissa. S/y Ocean Lady’lla niin ei voi tapahtua. Siellä on työt delegoitu toisin.
