Retkiä Merellä ja Maalla - Isot Reissut Edessäpäin
Ma 24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM Sää: Satoi, välillä rajustikin, välillä pieniä taukoja – kun kunnolla kastuu, märkänä säilyy. Tuulta oli lounaasta 10 m/s – tästä suunnasta saatiin hyvä sivumyötäinen tuuli. Aallonkorkeus oli arviolta suurimmillaan n. 2,5 m. Matkaan päästiin lähtemään vihdoin klo 11:25. […]
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM Aamiainen syötiin rauhallisesti. Tarjolla oli lähes samat elintarvikkeet joka aamu: kaurapuuroa, jonka jokainen kerta jätin väliin, jugurttia, mysliä, keitettyjä kananmunia, hunajaa, leipää ja juustoa sekä tuoremehua. Lähtö oli helppo kylkikiinnityksestä puulaiturin päästä jota joen virtaus auttoi. Tuulta oli lounaasta […]
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
Aamiaiseksi syötiin puuroa, jugurttia, mysliä, pähkinöitä ja juustoleipiä. Tietysti myös kahvia, joka tehtiin metalliseen pressopannuun. Pressopannulla oli myös termariominaisuuksia, tosin kahvia ei koskaan jäänyt pidempään säilytettäväksi.
Aamulla ennen lähtöä tuli pieni sadekuuro, päivemmällä oli puolipilvistä ja poutaa. Tuuliennuste oli 6 m/s koko päivälle, mutta tuulta oli ennustetta enemmän 8 m/s. Aallon korkeus oli arviolta 1,5-2,5 m. Isopurjeessa oli 2. reivi. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/2 (alaliikin pituudesta).
Kun oli kova sivutuuli niin, että tuuli painoi venettä kohti laituria, lähtö satamasta oli melkoista vääntöä. Ohjeita tuli oman veneen kannelta, mutta erityisesti laiturilta – kipparin oli nopeasti valittava oikea ratkaisu, joka taisi tullakin hänen omasta päästään: keulaspringilähtö – springinä toiminut keulaköysi kireälle ja venettä moottorilla eteenpäin jolloin perä kääntyi laiturista poispäin, tässä tapauksessa kohti tuulen silmää ja ohi takana olevan ison moottoriveneen. Siinä se. Lähtö onnistui vihdoin klo 9:30. Kuvaa tietysti tuollaisesta hetkestä ei tule otettua, koska veneen tilanteeseen keskittyminen on pääasiassa.
Lounaaksi syötiin aamulla valmiiksi tehdyt voileivät, jotka oli pakattu kahvin suodatinpusseihin – hyvä idea.
Falkenbergin kunnassa on runsaat 45.000 asukasta, joista 0,7 % on Suomessa syntyneitä. Pihtipudas, Pieksämäki ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia.
Joessa oli selvästi havaittava virtaus. Satamassa oli rauhallista. Sähköä saatiin ja tarjolla oli siistit peseytymistilat, oli myös paikka pestä astiat. Satamassa voi maksutta laitata polkupyöriä – tällainen mahdollisuus oli monessa satamassa.
PURJEHDUKSEN LEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM
21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM
24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM
25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM
27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM
Yht. 160 NM
Pe 21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29 NM Helsingöristä lähdettiin jo varhain (klo 8:20). Lähtö veneen kyljestä oli ongelmaton. Perille seuraavaan satamaan päästiin jo klo 14:10. Matkaa kertyi 29,1 NM (54 km). Isopurjetta reivattiin lisää, 2. reiviin. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/3 (alaliikin pituudesta). […]
To 20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör, Nordhavn 12 NM Sää: Aurinkoa, puolipilvistä, mutta myös lyhyitä sadekuuroja. Tuuliennuste: lännestä keskituuli 7 m/s ja puuskat 12 m/s. Lämpötila-arvio: 16-18 astetta. Aamulla lähdettiin Venin saarelta matkaan jo varhain (klo 9:15). Tarkistus, että kaikki olivat valmiita lähtöön, […]
Ke 19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
Legin lähtösatama ja miehistön vaihtosatama Kööpenhamina on Juutinrauman länsirannalla. Kööpenhaminan nimi (København) tarkoittaa kauppiaiden satamaa. Varhaisin viittaus Kööpenhaminan nimeen on Hafn (Satama) vuodelta 1186. Tätä ennen paikka oli pieni kalastajakylä, mutta linnan rakentamisen (1164) jälkeen se on ollut maan vallan keskus. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus. Niin mahtavaksi Tanska aikoinaan nousi, että Suomikin oli kaukaa haettuna eli keskiajalla osa Tanskaa, tosin Kalmarin Union (1389-1523) kautta joten lähes entisillä kotivesillä seilataan.
Nykyisestä kaupungista mieleen on jäänyt kuva innovatiivisesta kulttuurikaupungista, jonka kieltä melkein ymmärtää, hetkittäin kyllä kunnes putoaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kööpenhamina
Sää: Ennusteessa päivälle oli lännen puoleista tuulta 8 m/s (keskituuli) ja aurinkoa.
Kööpenhaminan Amaliehavenista päästiin lähtemään heti puolenpäivän jälkeen (klo 13:23). Pian lähdön jälkeen, kun oli selvitty Kööpenhaminan sataman ruuhkasta, nostettiin purjeet (klo 14:05). Ilmassa oli odotuksen ja jännityksen tuntua.
Carissa näytti heti alkumatkasta purjehdusominaisuutensa: vakaata menoa aaltojen kohistessa mukavasti keulassa – ei ollut tarvetta peitellä ominaisuuksiaan.
Purjeveneemme s/y Carissa ei ole mikä tahansa purjevene. Se on Pietarsaaressa vuonna 1981 valmistettu Swan 441, joka on ollut Ocean Ladiesien käytössä vuodesta 2018 ja omistuksessa vuodesta 2020. Vene tarjoaa purjehdusnautinnon ja asumistilat kahdeksalle henkilölle. Suunnittelussa ovat purjehdusominaisuudet korostuneet käytännöllisyyden kustannuksella. https://oceanladies.fi/ocean-ladies-vene-swan-441/
Taisi olla niin, että halssin vaihtoja oli vain kaksi kertaa, kun jo olimme lähellä Venin saaren Bäckvikenin sataman sisääntuloaukkoa – purjeet alas, lepuuttajat ja kiinnitysköydet paikoilleen. Tähän tilanteeseen kuului myös tehtävien jako miehistölle. Köydet kiinnitettiin n. klo 17:00 sataman laituriin. Satama-allas on pieni, mutta isolle veneellemme löytyi paikka aallonmurtajalta.
Venin saarella on kolme satamaa, mutta tämä valikoitui siksi, että syvyyttä oli riittävästi (yli 2,3 m), lisäksi tämä oli suojan puolella.
Päivällinen syötiin veneessä: sitruunalla maustettua pennepastaa, punasipulia ja kesäkurpitsaa – tosi hyvää. Perämies Reijalla oli mukana reseptikokoelma, josta kulloinkin vuorossa olleet kokit valitsivat sopivan huomioiden mitä ruokavarastoissa löytyi.
Etäisyys Ruotsiin on 4,5 km ja Tanskaan 8,5 km. Saaren ympäri, jos kulkee, matkaa kertyy runsaat 11 km. Iso osa saaresta kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Asukkaita on 370, mutta kesäisin varmaan paljon enemmän. Saarella on oma appinsa, jossa on kuunneltavissa saareen liittyviä tarinoita – olisi hyvä idea myös Nauvoon.
Saarella on viljapeltoja ja niittyjä, jossa lampaat laiduntavat, taisi olla nautakarjaakin. Monet meistä ehtivät tehdä pidempiä tai lyhyempiä kävelyretkiä saarelle, monet myös pulahtivat uimaan läheisellä uimarannalla. Rannoilla oli mätänevää rakkolevää, joka antoi paikoitellen ”merellistä” tuoksua.
Saari on suosittu retkeilykohde. Vilkas yhteysalusliikenne näkyi pienessä satamassa.
Saarella on keskiaikainen kivikirkko (Sankt Ibbs gamla kyrka), joka on alunpitäen rakennettu 1200-luvulla, ja myöhemmin laajennettu. On tainnut olla rakennettu juuri ennen Ahvenanmaan vanhimpia kivikirkkoja.
Saaressa vaikuttavana henkilönä on ollut arkeologi Tycho Brahe, joka rakensi jo vuonna 1576 kuningas Fredrik II:n suostumuksella saarelle renessanssilinnan (Uraniborg), hienon puutarhan sekä observatorion (Stjerneborg). Tuohon aikaan oppineet olivat usein monipuolisesti oppineita – siihen oli mahdollisuus, kun tietoa oli vasta vähän. Linna on raunioitunut, mutta puutarha on rekonstruoitu 1990-luvulla.
Saarella on myös yhden perheen omistama viskitislaamo (Spirit of Hven), jossa tehdään kaikki lopputulokseen tarvittavat työvaiheet itse alusta loppuun – Nauvossa puolestaan on ginitislaamo.
Sen kauempaa saarella ei viipyilty. Aamutoimien jälkeen oli aika hyvästellä tämä saari ja lähteä uuteen seikkailuun.
PURJEHDUKSEN LEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM
21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM
24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM
25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM
27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM
Yht. 160 NM