Retkiä Merellä ja Maalla - Isot Reissut Edessäpäin

Kuukausi: elokuu 2023

6 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

6 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

Ma 24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM Sää: Satoi, välillä rajustikin, välillä pieniä taukoja – kun kunnolla kastuu, märkänä säilyy.  Tuulta oli lounaasta 10 m/s – tästä suunnasta saatiin hyvä sivumyötäinen tuuli. Aallonkorkeus oli arviolta suurimmillaan n. 2,5 m.  Matkaan päästiin lähtemään vihdoin klo 11:25. […]

5 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

5 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM Aamiainen syötiin rauhallisesti. Tarjolla oli lähes samat elintarvikkeet joka aamu: kaurapuuroa, jonka jokainen kerta jätin väliin, jugurttia, mysliä, keitettyjä kananmunia, hunajaa, leipää ja juustoa sekä tuoremehua. Lähtö oli helppo kylkikiinnityksestä puulaiturin päästä jota joen virtaus auttoi. Tuulta oli lounaasta […]

4 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

4 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM

Aamiaiseksi syötiin puuroa, jugurttia, mysliä, pähkinöitä ja juustoleipiä. Tietysti myös kahvia, joka tehtiin metalliseen pressopannuun. Pressopannulla oli myös termariominaisuuksia, tosin kahvia ei koskaan jäänyt pidempään säilytettäväksi.

Aamulla ennen lähtöä tuli pieni sadekuuro, päivemmällä oli puolipilvistä ja poutaa. Tuuliennuste oli 6 m/s koko päivälle, mutta tuulta oli ennustetta enemmän 8 m/s. Aallon korkeus oli arviolta 1,5-2,5 m. Isopurjeessa oli 2. reivi. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/2 (alaliikin pituudesta). 

Kun oli kova sivutuuli niin, että tuuli painoi venettä kohti laituria, lähtö satamasta oli melkoista vääntöä. Ohjeita tuli oman veneen kannelta, mutta erityisesti laiturilta – kipparin oli nopeasti valittava oikea ratkaisu, joka taisi tullakin hänen omasta päästään: keulaspringilähtö – springinä toiminut keulaköysi kireälle ja venettä moottorilla eteenpäin jolloin perä kääntyi laiturista poispäin, tässä tapauksessa kohti tuulen silmää ja ohi takana olevan ison moottoriveneen. Siinä se. Lähtö onnistui vihdoin klo 9:30. Kuvaa tietysti tuollaisesta hetkestä ei tule otettua, koska veneen tilanteeseen keskittyminen on pääasiassa.

Kuva 1. Aamulla heti oltiin iloisia ja innostuneita. Sää näytti kauniilta, tuulta oli riittämiin – Swan 441 ei oikein liiku ihan kevyellä tuulella.
Kuva 2. Vene oli vähän kallellaan ja meri kohisi keulassa – varmuuden vuoksi oltiin kiinni lifelinessa. Aina kannella on tietysti päällä paukkuliivit.
Kuva 3. Aika kuluu nopeasti, kun seuraa ympäristöä. Yhdellä halssilla, kun mennään ”töitä” on vähän.

Lounaaksi syötiin aamulla valmiiksi tehdyt voileivät, jotka oli pakattu kahvin suodatinpusseihin – hyvä idea.

Kuva 4. Oli kohtalaisen leppoisa keli joten kippari voi hetkittäin ottaa levon kannalta, tai ehkä olikin ajatustyö meneillään.
Kuva 5. Oikein kropassa tuntee, kuinka Carissa kyntää merta.
Kuva 6. Leppoisa on meno ja meren katselu nautinnollista.

Kuva 7. Falkenberg on jo muutaman mailin päässä. Näkyy, että mennään lyhyt matka jokea pitkin ylös.
Kuva 8. Matkaa kertyi 29,5 NM (n. 55 km) ja matkan kesto oli n. 5 tuntia eli keskinopeudeksi jää 11 km/h.
Kuva 9. Perillä oltiin 14:25. “Ankkurirommina” oli tuoremehu – taisi mukana olla vähän camparia.
Kuva 10. Falkenberg näytti teollisuuskaupungilta joen varrella. Vierassatamaa vastapäätä joessa oli telakka ja saha. Kuvan laitos näyttää viljasiilolta.

Falkenbergin kunnassa on runsaat 45.000 asukasta, joista 0,7 % on Suomessa syntyneitä. Pihtipudas, Pieksämäki ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia.

Joessa oli selvästi havaittava virtaus. Satamassa oli rauhallista. Sähköä saatiin ja tarjolla oli siistit peseytymistilat, oli myös paikka pestä astiat. Satamassa voi maksutta laitata polkupyöriä – tällainen mahdollisuus oli monessa satamassa.

Kuva 11. Perillä oltiin sopivan varhain, niin ehdittiin kävellä ympäristössä. Monet kävivät jopa kaupungin keskustassa. Täälläkin rannat olivat pitkälle matalia joten pitkät uimalaiturit olivat välttämättömyys.

Kuva 12. Tervetuloa laiturille, paitsi ei koirat, polkupyörät eikä potkulaudat.

PURJEHDUKSEN LEGIT

19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM

20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM

21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM

22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM

23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM

24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM

25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM

27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM

Yht. 160 NM

3 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

3 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

Pe 21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29 NM Helsingöristä lähdettiin jo varhain (klo 8:20). Lähtö veneen kyljestä oli ongelmaton. Perille seuraavaan satamaan päästiin jo klo 14:10. Matkaa kertyi 29,1 NM (54 km). Isopurjetta reivattiin lisää, 2. reiviin. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/3 (alaliikin pituudesta). […]

2 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

2 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

To 20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör, Nordhavn 12 NM Sää: Aurinkoa, puolipilvistä, mutta myös lyhyitä sadekuuroja. Tuuliennuste: lännestä keskituuli 7 m/s ja puuskat 12 m/s. Lämpötila-arvio: 16-18 astetta. Aamulla lähdettiin Venin saarelta matkaan jo varhain (klo 9:15). Tarkistus, että kaikki olivat valmiita lähtöön, […]

1 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

1 – KATTEGATIN VESILLÄ – KÖÖPENHAMINASTA GÖTEBORGIIN

Ke 19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM

Legin lähtösatama ja miehistön vaihtosatama Kööpenhamina on Juutinrauman länsirannalla. Kööpenhaminan nimi (København) tarkoittaa kauppiaiden satamaa. Varhaisin viittaus Kööpenhaminan nimeen on Hafn (Satama) vuodelta 1186. Tätä ennen paikka oli pieni kalastajakylä, mutta linnan rakentamisen (1164) jälkeen se on ollut maan vallan keskus. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus. Niin mahtavaksi Tanska aikoinaan nousi, että Suomikin oli kaukaa haettuna eli keskiajalla osa Tanskaa, tosin Kalmarin Union (1389-1523) kautta joten lähes entisillä kotivesillä seilataan.

Nykyisestä kaupungista mieleen on jäänyt kuva innovatiivisesta kulttuurikaupungista, jonka kieltä melkein ymmärtää, hetkittäin kyllä kunnes putoaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kööpenhamina

Sää: Ennusteessa päivälle oli lännen puoleista tuulta 8 m/s (keskituuli) ja aurinkoa.

Kööpenhaminan Amaliehavenista päästiin lähtemään heti puolenpäivän jälkeen (klo 13:23). Pian lähdön jälkeen, kun oli selvitty Kööpenhaminan sataman ruuhkasta, nostettiin purjeet (klo 14:05). Ilmassa oli odotuksen ja jännityksen tuntua.

Kuva 1. Purjeet nostettiin klo 14:05. Isossa 1. reivi ja genuasta ulkona n. 1/3 osa (alaliikin pituudesta). Taivas oli lähes pilvetön.
 
Kuva 2. Purjeiden säätöä: tavoitteena on mahdollisimman hyvä nopeus
–        purjeiden lepattamista ja hakkaamista tulee tietysti välttää.

Carissa näytti heti alkumatkasta purjehdusominaisuutensa: vakaata menoa aaltojen kohistessa mukavasti keulassa – ei ollut tarvetta peitellä ominaisuuksiaan. 

Purjeveneemme s/y Carissa ei ole mikä tahansa purjevene. Se on Pietarsaaressa vuonna 1981 valmistettu Swan 441, joka on ollut Ocean Ladiesien käytössä vuodesta 2018 ja omistuksessa vuodesta 2020. Vene tarjoaa purjehdusnautinnon ja asumistilat kahdeksalle henkilölle. Suunnittelussa ovat purjehdusominaisuudet korostuneet käytännöllisyyden kustannuksella. https://oceanladies.fi/ocean-ladies-vene-swan-441/

Kuva 3. Jo kaukaa näkee, että veneessä on jotain erityistä.
Kuva 4. Matkaa kertyi 14,8 NM, lähtöaika oli klo 13.23 ja perillä oltiin n. klo 17:00.
(NM on nautical mile, joka on 1,852 km)

Taisi olla niin, että halssin vaihtoja oli vain kaksi kertaa, kun jo olimme lähellä Venin saaren Bäckvikenin sataman sisääntuloaukkoa – purjeet alas, lepuuttajat ja kiinnitysköydet paikoilleen. Tähän tilanteeseen kuului myös tehtävien jako miehistölle. Köydet kiinnitettiin n. klo 17:00 sataman laituriin. Satama-allas on pieni, mutta isolle veneellemme löytyi paikka aallonmurtajalta. 

Kuva 5. Jo kaukaa näki, että satama on pieni, mutta aallonmurtajan suojaama. Myös saaren kauniit muodot näkyvät hyvin, kumpareista niittyä.

Venin saarella on kolme satamaa, mutta tämä valikoitui siksi, että syvyyttä oli riittävästi (yli 2,3 m), lisäksi tämä oli suojan puolella.

Kuva 6. S/Y Carissa purjehtii Suomen lipun alla, siksi vieraaseen maahan tultaessa laitetaan oikeaan saalinkiin sen maan tervehdyslippu. Tässä tilanteessa liehuu vielä Tanskan lippu, mutta se on syytä vaihtaa heti Venin saareen tultaessa Ruotsin lipuksi.
Kuva 7. Kippari (Maarit) vaihtaa tervehdyslippua apunaan gasti Susanna.
Kuva 8. Veneessä onnistuneen kiinnittymisen jälkeen on tapana ottaa ”ankkurirommit”. Ensimmäisen rantautumisen kunniaksi ”ankkurirommina” juotiin kuohuviinit.

Päivällinen syötiin veneessä: sitruunalla maustettua pennepastaa, punasipulia ja kesäkurpitsaa – tosi hyvää. Perämies Reijalla oli mukana reseptikokoelma, josta kulloinkin vuorossa olleet kokit valitsivat sopivan huomioiden mitä ruokavarastoissa löytyi.

Kuva 9. Ven on pieni saari Ruotsin ja Tanskan välissä, ja kuuluu Ruotsille.

Etäisyys Ruotsiin on 4,5 km ja Tanskaan 8,5 km. Saaren ympäri, jos kulkee, matkaa kertyy runsaat 11 km. Iso osa saaresta kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Asukkaita on 370, mutta kesäisin varmaan paljon enemmän. Saarella on oma appinsa, jossa on kuunneltavissa saareen liittyviä tarinoita – olisi hyvä idea myös Nauvoon.

Kuva 10. Etäisyys Ruotsiin on 4,5 km ja Tanskaan 8,5 km. Saaren ympäri, jos kulkee, matkaa kertyy runsaat 11 km. Iso osa saaresta kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Asukkaita on 370, mutta kesäisin varmaan paljon enemmän. Saarella on oma appinsa, jossa on kuunneltavissa saareen liittyviä tarinoita – olisi hyvä idea myös Nauvoon.
 
Kuva 11. Satama on tosi viehättävä kauniine taloineen ja hyvin hoidettuine puutarhoine: oli ruusupensaita, hortenssioita, saniaista, laventelipenkkejä ja muuta mitä en tunnistanut.

Saarella on viljapeltoja ja niittyjä, jossa lampaat laiduntavat, taisi olla nautakarjaakin. Monet meistä ehtivät tehdä pidempiä tai lyhyempiä kävelyretkiä saarelle, monet myös pulahtivat uimaan läheisellä uimarannalla. Rannoilla oli mätänevää rakkolevää, joka antoi paikoitellen ”merellistä” tuoksua.

Kuva 12. Osa vierasveneistä oli ankkuroitunut sataman ulkopuoliselle lahdelle, jossa oli myös uimaranta.

Saari on suosittu retkeilykohde. Vilkas yhteysalusliikenne näkyi pienessä satamassa.

Saarella on keskiaikainen kivikirkko (Sankt Ibbs gamla kyrka), joka on alunpitäen rakennettu 1200-luvulla, ja myöhemmin laajennettu. On tainnut olla rakennettu juuri ennen Ahvenanmaan vanhimpia kivikirkkoja.

Kuva 13. Monet yksityiskohdat oli huoliteltuja.

Saaressa vaikuttavana henkilönä on ollut arkeologi Tycho Brahe, joka rakensi jo vuonna 1576 kuningas Fredrik II:n suostumuksella saarelle renessanssilinnan (Uraniborg), hienon puutarhan sekä observatorion (Stjerneborg). Tuohon aikaan oppineet olivat usein monipuolisesti oppineita – siihen oli mahdollisuus, kun tietoa oli vasta vähän. Linna on raunioitunut, mutta puutarha on rekonstruoitu 1990-luvulla.

Saarella on myös yhden perheen omistama viskitislaamo (Spirit of Hven), jossa tehdään kaikki lopputulokseen tarvittavat työvaiheet itse alusta loppuun – Nauvossa puolestaan on ginitislaamo.

Kuva 14. Aamulla ennen lähtöä ehdin ottaa selfien.

Sen kauempaa saarella ei viipyilty. Aamutoimien jälkeen oli aika hyvästellä tämä saari ja lähteä uuteen seikkailuun.

Kuva 15. Tässä tehdään lähtövalmisteluja ja pohditaan, milloin on hyvä hetki lähteä, kun ihan lähelle on tullut yhteysalus – milloinhan se lähtee? Irrotetaan sähköjohto ja puretaan monet kiinnitykset siten, että jätetään kiinnitys vain veneen keulaan ja perään jotta ne voidaan purkaa nopeasti veneestä käsin oikealla lähdön hetkellä.

PURJEHDUKSEN LEGIT

19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM

20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM

21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM

22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM

23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM

24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM

25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM

27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM

Yht. 160 NM