Marrakesh 1.3.2018
Nyt ollaan Berberimaassa. Berberit ovat olleet nykyisen Marokon alueella ainakin jo ajanlaskun alusta asti. Vasta sen jälkeen 600-luvulla arabit tulivat tänne idästä päin. Almoravidit perustivat Marrakeshin v. 1070 pääkaupungikseen, mutta maan pääkaupunki on vaihtunut useamman kerran, ja on nykyään Rabat.
Marrakeshissa on asukkaita 800.000. Se on maan neljänneksi suurin kaupunki Casablankan (4 milj.), Fezin ja Tangerin jälkeen.
Kaupunki on väriltään okra, siksi nimitykset ”Red city” tai ”Ohre city”. Arkkitehtuuri on monimuotoista, mittasuhteet ja muodot kauniita – Suomikin voisi käydä hakemassa ispiraatiota. Kaupunkikuvaa hallitsee kaksi mahtavaa rakennusta: The Théâtre Royal de Marrakesh, näkyy katukuvassa komeana rakennelmana (Tunisialainen arkkitehti Charles Boccara). Esityksiä on komediasta oopperaan ja tanssiesityksiin ranskan kielellä ja arabiaksi. Kaupungin suurimman moskeijan Koutouba Mosque minareetti korkeana (77 m) näkyy kauaksi. Moskeija rakennettiin nopeasti vuosina 1184 – 1199. Sen sisarminareetit rakennettiin tätä myöhemmin Sevillaan (Giralda of Seville) ja Rabattiin (Hassan Tower of Rabat). Viimemainittu ei koskaan valmistunut vaan jäi tyngäksi rakennuttajan kuoltua.
Mellah (=suola) oli juutalaisten kaupunginosa, josta monet lähtivät perustettuun uuteen juutalaisvaltioon v. 1948. Kaupunginosa perustettiin v. 1558 (Saadians), kun osa juutalaisista muutti Espanjasta 1500-luvulla Marokkoon Isabellan ja Ferdinandin ajettua heidät pois maasta (ei ollut rahaa maksaa lainoja takaisin). Tuohon aikaan suurin osa kaupungin pankkiireista, kultasepistä, metallityöntekijöistä, räätäleistä ja sokerin tuottajista olivat täällä. 1600-luvulla kaupunginosassa oli omat lähteet, puutarhat, synagogat ja markkinat. Ranskalaisten otettua maan hallintansa (v. 1912) juutalaisia kiellettiin rakentamasta ja omistamasta kiinteistöjä tämän alueen ulkopuolella. Kasvu tapahtui sitten tämän alueen sisällä sen seurauksena, että kadut kapenivat, huoneet pienenivät ja rakennuksille tuli lisää korkeutta. Nykyään alueella asuu pääasiassa muslimeja, mutta edelleen myös Juutalaisia. Siellä on Synagoga ja Marokon suurin Juutalaisten hautausmaa (Mellahin vieressä Medinan puolella).
Medina tarkoittaa kaupunkia, mutta nykyään vanhaa, historiallista, muurien ympäröimää kaupunginosaa. Marrakeshissa on suuri Medina, jota kiertää 19 km pitkä muuri. Medinan yhteydessä on tunnetuin Afrikkalainen tori (Jemaa el-Fnaa). Ensin menimme Medinan siihen osaan, jossa käsitellään ja värjätään nahkoja. Paikalla on voimakas tuoksu, joka tulee kamelin virtsasta (”nahan haju”). Hajun kestää hyvin, kun nenän edessä pitää pientä mintun oksaa. Paikka oli kurainen ja epäsiisti, miehet polkivat nahkoja betonisissa sammioissa – ainakin yhdellä miehellä oli pitkävartiset saappaat jalassaan.
Käsityöläiset työskentelevät omilla alueillaan, metalli, puutyöt, tekstiilit, keramiikka, nahkatyöt, ym. lähekkäin. Tehdään käsitöitä ja myydään niitä eli samassa yksikössä on tuotanto ja markkinointi. On myös elintarvikeosastoja, mm. lihakauppoja. Ostoksilla käy paikallisia, turisteja ja myös tukkukauppiaita. Medina on laaja joten omin päin on riski tutustua siihen, koska suuresta labyrintista on vaikea löytää ulos. Torilla (Jemaa el-Fnaa) oli vilkasta, ihmisiä tuli ja meni, myytiin valmista ruokaa ja hedelmiä, oli musiikkia esittäviä, joku esitteli apinoita, ja toinen käärmeitä – oli kaikki tarpeellinen, ja vähän tarpeetonta.
Iltaa vietettiin Chez Alin Fantasiassa, joka on paikallinen ”Disneyland”. Ohjelmassa oli museossa käynti, ruokailu ja ratsastusnäytös. Ennen ruokailua ja sen aikana kuultiin paikallista musiikkia ja nähtiin tanssiesityksiä. Näin epämusikaalisena voi todeta, että Berberit tuskin ovat musikaalisia, mutta alkeellinen rytmitaju heillä on. Ruoka oli Tajinea, kanaa ja kuskusta, jälkiruuaksi hedelmiä. Ruokajuomana oli punaviiniä (Toulal Reserve, Meknesiläistä ranskalaiseen tapaan valmistettua – oikein hyvää). Ratsastusnäytökseen liittyi kovaa ratsastaminen, nopea pysähdys ja sitten ammuttiin ruutia niin, että lähistö raikui ja savusi. Ratsastajat tekivät myös temppuja, esim. roikkuivat hevosen selästä ja noukkivat maasta tavaran.
Kaupungissa on paljon muureja, joissa on epämääräisessä järjestyksessä erikokoisia reikiä. Reiät ovat perua rakennustelineistä. Niitä ei peitetä, ovat valmiina, jos telineitä pitää laittaa uudelleen esim. korjaustöitä varten. Matka jatkuu huomenna.