LÄPI RANSKAN
TORSTAI 22.4.2021 | Nimes/Ranska – Thionville/Luxemburg | 731 km
SÄÄ: Aurinkoa, lämpötila aamulla +13, korkein päivälämpötila oli +19.
Lähdimme liikkeelle varhain klo 8:28, silloin kun muutkin lähtivät, he töihin, me kohti Pohjoista ja Suomen kotia. Yllätyksekseni huomasin pian lähdön jälkeen, että aurinko paistaa ihan väärästä suunnasta. Epäilyn voin tarkistaa navigaattorista, joita oli käytössä kaksi, auton oma ja tueksi hankittu TomTom – yhdistelmänä ”pettämätön”. Lähdin ajamaan epähuomiossa siinä aamuruuhkassa Etelään päin, kun suunta tietysti piti olla Pohjoinen. Ei hätää, 15 km kuluttua voi kääntyä oikeaan suuntaan.
MAISEMIA: Matka kulkee monien tunnettujen vesireittien yli: ensin Rhône, sitten Saône, ja lopuksi Reini. Rhônea seurataan Avignonin seudulta lähtien. Se ylitetään ensimmäisen kerran Avignonin pohjoispuolella, sen jälkeen vielä monta kertaa Lyonin kohdalla. Joki ei olekaan mikään pieni ojaksi epäiltävä uoma, vaan leveä ja uljas vesiväylä.
Rhône saa alkunsa Sveitsistä ja virtaa Rhône-Alppien ja Provence-Alppien länsireunaa Lyonin läpi ja yhtyy siellä Saôneen, jonka jälkeen virtaa Valencen, Montelimarin ja Avignonin kautta Välimereen. Lyonista alkaen Rhône on osa kanavaverkostoa Englannin kanaalista Seinen ja Saônen kautta Välimereen, muitakin reittejä on.
Rhônen on oikukas väylä purjeveneelle sillä pohjan muoto muuttuu jatkuvasti ja hiekkasärkät voivat yllättää, myötävirrassa voi jopa heittää veneen ensin sivuttain, sitten ympäri, jos särkälle jää kiinni. Virtausnopeus on suuri, suurinta väylän keskellä (n. 16 km tunnissa eli runsas 8 solmua). Hitaalla veneellä ei siten ole asiaa pyrkiä vastavirtaan. Vasta virtaan toki hitaallakin veneellä pääsee, kun ostaa hinauksen.
Ongelmia saattaa myös tuottaa se, että veden korkeus voi vaihdella jopa metrejä. Vesi on korkealla, kun Juravuoristossa on satanut, ja alhaisimmillaan loppukesästä, vain kanootilla kuljettavissa (?). Voimakas virta kuljettaa myös pohjan kiviä alavirtaan – kiven matka Sveitsin rajalta Välimereen kestää 10 vuotta. Pohjan jatkuva liike tekee arvatenkin ankkurin pitävyyden heikoksi ellei mahdottomaksi. Vähitellen Arlesin jälkeen joki levenee ja virtaus pienenee, mainitut ongelmat poistuvat. Lopulta joki päätyy Camarguen suiston kautta Välimereen.
Göran Schildt (https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6ran_Schildt) käytti tätä reittiä (Canal du Midi – Wikipedia) tuodessaan Daphne-purjeveneensä Suomesta Välimerelle (Önskeresan. 1949 | Toivematka. WSOY 1950).
Näillä seuduilla, Rhônen laaksossa ja luoteisella Välimerellä, purjehdukseen vaikuttavat myös Mistral tuulet. Tuuli tulee Pohjoisesta ja on kylmä ja kova, jopa myrskyisä. Sitä esiintyy ympäri vuoden, mutta useimmin kuitenkin talvella ja keväällä. Tämä tuuli on ns. katabaattinen tuuli eli kylmä valumatuuli, joka syntyy, kun korkealla vuoristossa oleva ilma jäähtyy, kutistuu, tiivistyy ja tulee raskaammaksi, ja alkaa valua alaspäin. Maisemassa näkyy paljon tiheitä sypressiaitoja. Niiden tarkoituksena on lepytellä voimakkaita mistraalituulia riepottelemasta viiniköynnöksiä.
Lyonin jälkeen viinitarhojen lisäksi alkoi esiintyä niittyjä karjalaumoineen, myös hevosia näkyi. Niittyjen välissä oli peniä metsäalueita, lehtipuumetsää, harvemmin havupuumetsää. Puissa oli tuoreet lehdet, osa oli vielä ilman lehtiä.
VIINIALUEITA: Rhône on tunnettu viinialue, joka jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen. Pohjoisen lajikeviinit (kylmä talvi, kuuma kesä) kuvaillaan maultaan tavallisesti ”ryhdikkäiksi ja hapokkaiksi” ja eteläiset (leuto talvi ja kuuma kesä) sekoiteviinit sen sijaan ”runsaan hedelmäisiksi”. Makueroihin osasyynä on mm. erilainen ilmasto.
Beaujolais viinialue on kappaleen matkaa Lyonista pohjoiseen, jonka jälkeen on Burgundin alue. Tämän pääkaupunki on Dijon (tosin jossain oli maininta, että se olisi Beaune). Champagnen alue sen sijaan jää reitiltämme kauaksi, Nancysta ja Mezistä länteen päin. Muuten, eräällä taukopaikalla kurkkasin Champagnepullon hintoja – eivät olleet täälläkään alennusmyynnissä.
Keväällä on monin paikoin Ranskan ja Saksan viinialueilla on ollut yöpakkasia. Spriilampuista huolimatta kolmasosa viinirypälesadosta on tuhoutunut, kerrotaan.
Jura on pienehkö vuoristo Keski-Euroopassa Alppien pohjoispuolella, Ranskan ja Sveitsin rajalla. Se muodostaa Rhônen ja Reinin välisen vedenjakajan, ja erottaa samalla toisistaan Pohjanmereen ja Välimereen laskevat vesistöt. Schwabenin Jura (saks. Schwäbische Alb) on keskikorkea vuorimassiivi Baden-Württembergin osavaltiossa Lounais-Saksassa, nuoruuteni maisemissa.
TAUOT: Pidettiin kolme taukoa ja tehtiin kaksi tankkausta. Toinen tankkaus oli Beaunessa, joka on hieman Dijonista Etelään. Tietysti piti ostaa polttoaineen lisäksi sinappia, joita oli monenlaisia perinteisestä ruskeasta punaiseen ja vihreään. Beaunelaiset varmaan osaavat sinapin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinappi) valmistuksen nykyään yhtä hyvin kuin naapurikaupungin dijonilaiset, arvelin. Ennakkokäsitykseni oli, että sinapinsiemen on hyvin eksoottinen tuote, mutta selvisi, että sinapinsiemeniä kasvatetaan myös Välimeren alueella.
Tankkasin AVIA-asemilla, jossa toimittiin niin, että ensin maksettiin kassalla, sitten tankattiin se määrä, joka oli maksettu, ja siis arvioitu mahtuvan tankkiin.
LIIKENNE: Liikenne alkoi vilkastua, vilkkainta oli Lyonin ympärillä ja hiljeni, kun Pariisiin menevä tie erkani ja lähti Länteen päin. Liikkeellä oli erityisesti paljon rekkoja. Kaksi kolaria vastaantulevalla kaistalla, joita poliisit olivat selvittelemässä. Tiemaksut 33 € (suuruusluokkaa 10 snt/km).
HOTELLI: Hotelleissa oli paljon asiakkaista, eniten Ibis Nimeksessä – parkkipaikka oli täynnä. Henkilökunta oli ystävällisiä kyllä, mutta toimintamallit olivat hakusissa – ei se tietysti meitä haitannut, mutta oli vain havainto, että ammattihenkilökunnan tilalle oli palkattu opiskelijoita – kustannussäästöä vaikka hotellissa oli paljon vieraita. Esim. ei saanut kanamunaa, kun ei ollut kanamunankeittotaitoista henkilökuntaa – pärjää toki ilman sitä, mutta kanamuna on pitkäksi aikaa täyttävä ruoka. Espanjassa kaupasta voi ostaa valmiiksi keitettyjä kananmunia (coccida). Ateriat syötiin huoneissa. Hotellien huoneisiin tarjoama ruoka oli melko kallista ja laadussa oli toivomisen varaa, mutta nälkään se auttoi päivän kevyiden eväiden jälkeen. Monet huoltotoimenpiteet olivat myös jääneet tekemättä, viemäri ei vetänyt ja saranat narisivat – vain huomio tämäkin. Hotellihuoneiden hinta oli huomattavasti edullisempi kuin ns. normaaliaikana, joissakin jopa vain puolet.
MITEN KORONA NÄKYI: Hotellin yleisissä tiloissa ei saanut oleskella, kaikki tuolit oli korjattu pois tai laitettu narujen taakse. Tuoleja ei ollut edes ulkona. Kaikilla sekä asiakkailla että henkilökunnalla oli päällään kasvomaskit. Henkilökunta oli pleksilasien takana. Käsidesiä oli tarjolla. Vuoden takaisista koronaan liittyvistä toimintatavoista oli osittain luovuttu. Henkilökunnaksi oli palkattu alaa tuntemattomia opiskelijoita.
MATKA JATKUU