Retkiä Merellä ja Maalla - Isot Reissut Edessäpäin

2 – PURJEHDUS MALMÖ – RAISIO

2. Oskarshamn – Nynäshamn – Degerby – Raisio

Oskarshamnissa herätys oli perjantaina 8.7.2022 klo 7:40.

Ennen lähtöä moottorin käyntiä testattiin, koska moottori pysähtyi alhaisilla kierroksilla eilen illalla yllättäen – saattaa aiheuittaa tiukan paikan tullen kinkkisen tilanteen. Oli myös tarpeen saattaa ankkuri laskemisvalmiuteen – varmuuden vuoksi. Lisättiin öljyä moottoriin (3,5 dl). Myös vesi pumpattiin pilssistä pois – akselivetoinen kun aina päästää vähän vettä pilssiin.


Öljyt on hyvä tarkistaa usein, koska vene oli meille uusi tuttavuus.

Polttoainetta tankattiin tarvittaessa irtokanistereista, joita mukana oli dieseliä 40 litraa. Tankin korkki sijaitsi veneen kyljessä, aavistuksen hankala paikka, laiturissa vielä sujui, mutta keinuvilla aalloilla olisi ollut tosi hankalaa. Lappo tietysti helpottaisi tankkausta.

Lappo olisi helpottanut tankkausta, mutta sujui se näinkin.

Liikkeelle Oskarshamnista lähdettiin klo 8:10 ja aamiainen syötiin matkalla. Aamiaisella oli jugurttia ja mysliä, kahvia, teetä ja juustoleipää.

Oli puolipilvistä, tuulen nopeus vain 2-3 m/s, eilisestä kovasta tuulesta ja aallokosta oli jäljellä vain maininki. Kurssi kohti Nynäshamnia siten, että ollaan enimmillään 10 M (merimaili) etäisyydellä rannikosta (kännykän kuuluvuus ja mahdollisen ongelman ratkaisumahdollisuuden varalta).

Välillä oli myös aurinkoista, lähes helteistä. Silloin vaatekerrokset vähenivät nopeasti, ja lämmöstä nautittiin. Syödään ”Purjehdussalaattia” lounaaksi.

Purjehdussalaatti sisälsi mix salaatinlehtiä, tomaattia, kurkkua, fetajuustoa, kananmunia, appelsiinimehulla kevennettyä oliiviöljyä. Lautaset pyyhittiin pehmeän leivän kanssa puhtaaksi, mikä helpottaa tiskaajan työtä vaatimattomissa olosuhteissa, eikä turhaa pääse jätevetenä mereen. Jälkiruuaksi karkkia. Välipaloina oli hedelmiä.


Matkalle sattui kauniitakin kelejä.

Kansivuoron loputtua oli aurinkoista, sitten puolipilvistä, mantereen päällä sadekuuron näköisiä pilviä. Tuuli 2 m/s pohjoisen puolelta, pitäisi pian kääntyä etelän puolelle ja voimistua niin, että voisimme liikkua purjein. Kehittyykö tuosta pilvimuodostelmasta trombi, ihmettelimme – ei sitten kehittynyt – helpotuksen huokaus.

Trombeja on tänä kesänä näkynyt usein, siksi tuonkin pilven muodostumista piti valvoa. Purjeveneellä tosin säärintamaa ei pääse karkuun, jos se on tulossa kohdalle.

Lintuja näkyi matkan aikana vähän. Rannan läheisyydessä kalalokkeja, Kalmarissa naakkoja. Uroshaahkaparvi arviolta 20 lintua, pilkkasiipiparvi 4 lintua.

Heräsin lepovuorosta klo 19, satoi. Kun kansivuoro (19-23) loppui klo 23, oli puolipilvistä. Aurinko laski pilveen.

Auringon laskut ja nousut ovat eniten kuvattuja kohteita – eipä tietysti ihme ollenkaan.

Aamusta asti oli tyyntä. Tuuli virisi illalla ja kääntyi Etelään 5-6 m/s, joka oli sama kuin veneen nopeus, joten purjeella ei saavuteta riittävää nopeutta – aikataulun mukaan perillä Raisiossa pitäisi olla viimeistään maanantaiaamuna. Välillä tippui muutama sadepisara. Aamupäivällä oli muutamia purjeveneitä liikkeellä lähellä rannikkoa.

Illallinen: Valmis pussi kuskusta, kikherneitä, papuja, porkkanaa, sipulia ja tomaattimurskaa.

Lauantaina 9.7.2022 kun kansivuoro taas alkoi klo 03 oli melko tyyntä (S 2-3 m/s), välillä tuuli hieman voimistui ad 5 m/s. Pilvistä, kylmää. Merimetsoja yksittäisiä lentäjiä tai pienissä ryhmissä harvakseltaan.

Nynäshamnissa oltiin kukonlaulun aikaan klo 05:45. Pysähdyttiin vain tankkaamaan dieseliä. Tarkistettiin moottoriöljyt ja tyhjennettiin pilssi (akseliveto). Sitten taas kohti Pohjoista klo 6:15.

Muuten, Hangon ja Nynäshamnin välillä on laivayhteys ja Nynäshaminista pääsee laivalla Gotlantiin.

Nynäshamnissa kaikki nukkuivat, paitsi yksi bileporukka laiturilla.

Kansivuorossa klo 12 – 16. Aurinko paistoi heti alussa ja oli lämmintä. Liikenne vilkasta: purjeveneitä ja vanhanaikaisia saaristoristeilijöitä, entisiä höyryaluksia – oli ”Saariston lapset” tunnelmaa.

Höyrylaivakaudesta oli jäljellä vain kookas piippu.

Idyllisiä kylämaisemia lähellä Tukholmaa ohitettiin usein. Aivan ulkosaaristossa sen sijaan ei ollut ollenkaan rakennuksia, ainakaan näkyvissä.

Voin kuvitella, että Astrid Lindgrenin “Saariston lapset” tekevät edelleen tepposiaan kylässä – oli minulle mieluisa ja riittävän jännittävä sarja.

Lounaaksi purjehdussalaatti: salaatti mix, paprika, tomaatti, kurkku, feta, mutta kanamuna unohtui. Kastikkeena oli appelsiinimehulla kevennetty oliiviöljy..

Tuuli pohjoisesta 3-6 m/s, oli lähes pilvetön taivas. Ennustettua ukonilmaa ei sitten tullut, ei sadettakaan.

Herään lepovuorosta siihen, kun päivällinen on valmista klo 18. Taivas on pilvistynyt, tummia pilviä taivaalla – sadetta? Ilma on viilentynyt. Päälle lämmintä ja päällimmäiseksi sadeasu.

Päivällinen: ”Purjehduspata”, jossa oli tällä kertaa pastaa, kilherneitä, tonnikalaa ja tomaattimurskaa. Pata syödään syvistä kupeista lusikalla.

Lauantaina 9.7.2022 klo 19:30 lähdettiin Ahvenanmerem ylitykseen. Ilma oli sateinen, oli jopa täysi sateenkaari. Tuuliennusteessa arvioitiin tuulen olevan luoteesta 10 – 15 m/s eli lähes sivutuulta – kuoppainen matka oli tiedossa. Toteutus sitten olikin tuulta Pohjoisesta 8 m/s, joka sitten vähitellen heikkeni.

Kuvassa taustalla horisontissa pienenä vaaleana pisteenä häämöttää Söderarmin majakka.

Aluksi vaikutti, että saderintama ei tule päälle, mutta toisin kävi. Kansivuorolaiset (Marita ja Riikka) saivat reilun, lyhytkestoisen suihkun niskaansa. Olen taas kansivuorossa klo 20-24, jota jatkan perilletuloon eli Degerbyhyn asti klo 04.

Salonkiin viritetty pyykkinaru oli muutaman kerran tarpeen.

Aurinko alkoi laskea, mutta Ahvenanmeri oli pian ylitetty. Ahvenanmeren leveys ylityskohdalla on n. 25 M (45 km) eli ei kovin pitkä, 5 solmun nopeudella kestää 5 tuntia. Jos sattuu olemaan kova pohjoisen tai etelän puoleinen tuuli, on matka kovin kuoppainen, mutta tällä kertaa se oli hyvin siedettävä.

Aurinko oli taas laskemassa – Ahvenanmeri oli tällä kerralla varsin lempeä.

Horisontin taakse laskenut aurinko värjää taivaan taideteokseksi – joka ilta erilaiseksi.

Taivas on joka ilta eri näköinen taideteos.

Ahvenanmeren ylityksessä näkyi muutamia laivoja, mutta varsinainen liikenneruuhka osui reitin kapeimmalle kohdalle n. klo 02 Lemlandin Ledskärin eteläpuolelle, jossa väylä on kapeimmillaan (180 m).

Muutamia laivoja etäällä, enemmän lähellä.

Navigoiminen pimeässä vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä erityisesti, kun veneen navigaattorista (Raymarin) puuttui Suomen merikartat. Onneksi mukana olivat paperikartat ja Navionicsin ohjelma tablettitietokoneessa.

Laivat on hyvä havaita ajoissa jotta voi olla varma, että on väylän reunassa tai joskus voi siirtyä myös väylän ulkopuolelle kunhan varmistuu, että paikalla on riittävä syväys senkin jälkeen, kun on laivan aiheuttaman aallokon pohjalla.

Kaksi laivaa Maarianhaminasta Turkuun (Silja ja Viking), kaksi laivaa Turusta Maarianhaminaan (Silja ja Viking) ja lisäksi vielä yksi Finnlinesin (Finnswan) laiva. Etäämpänä näkyi kaksi laivaa Helsingin reitillä. Alla olevassa kuvassa Viking Glory, Vikinglinesin uusin laiva, joka otettiin liikenteeseen 1. maaliskuuta 2022. Alus on rakennettu Kiinan Xiamenissa!

Viking Glory tulossa Maarianhaminasta ja matkalla Turkuun.

Yöllä navigointi vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja havainnointia, kun viittoja on kasapäin ja niiden vieressä kivikoita. Viitoista osa on valaistuja. Viitan valon välkkeestä voi päätellä mistä viitasta on kyse.

Navigointi on paikoitellen melko haastavaa.

Viitoissa on niille sovitut valotunnukset, esim. pohjoisviitan valotunnus on jatkuva pikavilkku ainakin 12 kertaa (alla oleva kuva). Kaikki viitat eivät kuitenkaan ole valaistuja, sen sijaan valoa näyttävät myös linjataulut ja majakat. Parhaimmillaan maisema näyttää harvaksi koristellulta ”joulukuuselta”. https://www.skipperi.fi/app/academy/merimerkit-viitat-ja-linjamerkit | https://fi.wikipedia.org/wiki/Merimerkki

Pohjoisviitta, jossa on jatkuva pikavilkku valotunnuksena.

Degerbyhyn rantauduttiin Sununtaina 10.7.2022 klo 04:00 paikallista aikaa. Laiturissa oli onneksi useita tyhjiä paikkoja. Hiljaa laitettiin köydet kiinni ja siirryttiin sisätiloihin – väsyneitä purjehtijoita ei sovi herätellä. Purjehdusrupeaman jälkeen pitää vähän kerrata mennyttä jotta uni tulisi helpommin. Taidettiin ottaa myös ”ankkurirommit”.

Seuraavana päivänä käveltiin Degerbyn kylässä, etsittiin kahvilaa sitä löytämättä, käytiin syömässä vierassataman paviljongissa (Restaurang Seagram) savustettua lohta – Nauvossa Börjen lohi kyllä voittaa kirkkaasti Degerbyn Lassen lohen, mutta makuasia se tietysti on. Ravintolan terassilla kiinnitti huomion tarjoilijoiden tyylikkäät vanhan mallin mukaan tehdyt asusteet.

Piipahdimme Enighetenin vanhassa kestikievari- ja käräjätalossa, joka toimii nykyään B&B:na. Talossa on tarjottu yösijaa yli 300 vuoden ajan. Ruotsin ja Suomen välinen purjehdusreitti kun kulki Degerbyn kautta, ja Enighetenin laituriin kiinnittyi aluksia koko Itämeren alueelta. Enigheten toimi myös käräjätalona 1700-luvulta aina vuoteen 1944 asti.

Monien vaiheiden jälkeen Föglön kotiseutuyhdistys sai Enighetenin tilan haltuunsa (1982) ja rakennukset korjattiin talkoovoimin. Vuodesta 1985 lähtien se on uudelleen toiminut majatalona. Restauroinnit näytti tehdyn hyvin vanhaa kunnioittaen – upeeta. Suosittelen vanhan ajan tunnelmaa kaipaaville.

Enightenin majatalo Föglössö. Föglöhon pääsee Långnäsistä autolautalla.

Kylässä valmisteltiin seuraavana päivänä alkavaa Dansbands festivaalia – oltaisiinko voitu jäädä tanssahtelemaan. Degerbyn keskustassa meri on läsnä joka paikassa. Alla olevassa kuvassa Talluddenin linjataulun ylempi taulu on löytänyt paikkansa pihapiiristä.

Talluddenin linjataulun ylempi taulu.

Sununtaina 10.7.2022 Degerbystä lähdettiin klo 15:30. Aurinko paistoi ja oli pientä tuulta N 2-3 m/s (Pohjoisesta).

Aurinkoista, tummat sadepilven näköiset nostivat vähän tuulta – menivät satamatta etäältä ohi, aurinkoinen keli jatkui. Tuuli edelleen pohjoisesta 2,5 – 5 m/s

Kihdillä (Skiftet, merenselkä Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä) oli levää Husön pohjoispuolella. Tämä taisikin olla ainoa paikka, jossa levää näkyi selvästi.

Merihanhipariskunta ja kaksi pientä poikasta. Kalalokkeja, tiiroja, kyhmyjoutsenia.

Aurinko alkoi laskea ja ilta hämärtää. Samalla ilma viileni – lämmin tee maistuu kipparille ja perä”miehelle” – yön viileydessä kuuma juoma lämmittää. On lähes täyden kuun aika.

Yön viileydessä kuuma juoma lämmittää.

Tutut laivat tulevat taas vastaan. Kuvassa Viking Grace. Laivojen nopeus ahtaissa väylissä on noin kolme kertaa suurempi kuin pienen purjeveneen nopeus. Siksi on syytä tehdä haavaintoja joka suunnasta sillä alta ei ehdi pois.

Viking Glory matkalla Turkuun.

Perillä Raisiossa oltiin maanantaina 11.7.2022 klo 4:34. Oikea laituripaikka löytyi helposti, kun Riikka hyppäsi laiturille sitä etsimään laituripaikan numerot kun näkyivät vain laiturilta käsin.

Nyt oli aika kohottaa ”ankkurorommit” hyvin sujuneelle matkalle, osaavalle kipparille (Maarit) ja hyvälle yhteishengelle.

Meillä oli tietysti välillä hauskaakin, mutta rannattomaan horisonttiin katsominen, laineiden jatkuva liike, purjehtimisen haasteet ja mielenkiintoisuus olivat se JUTTU. Mitään suurta ongelmaa tai dramatiikkaa retkeen ei liittynyt, mutta tämän tästä oli jotain pientä ratkottavaa, niin kuin retkillä usein.

Köydet kiinni – perillä ollaan. Taustalla näkyy Masa Yardsin telakka.

Muutaman tunnin lepohetken jälkeen oli vielä jäljellä tavaroiden pakkaus ja veneen siivous.

Ruokailu matkan aikana: veneessä aterioita laitettiin vuorotellen. Menu oli jokseenkin samanlainen koko matkan ajan, vaihdellen ”Purjehdussalaattia” ja ”Purjehduspataa”. Alla olevassa kuvassa on tyypillinen ”Purjehdussalaatti” – mitä varastoista löytyy, laitetaan ikä- ja säilyvyysjärjestyksessä. Huomattavaa on, että tuuli vie liian mennessään isot salaatinlehdet. Kolmesti syötiin ravintolassa.

Purjehdussalaatti toistaa samaa formaattia eri aineksin. Viikossa ei ehdi kyllästyä ollenkaan.

Turvallisia, kiintoisia ja hauskoja matkoja jatkossakin, Emily!

Miehistö:

Maarit (kippari ruorissa), Marita (perä”mies”) ja Riikka (gasti)
Eeva (gasti)

VENE
Maxi 95 on 9,8 m pitkä yksirunkoinen purjevene, jonka oli suunnitellut ruotsalainen Pelle Pettersson. Pettersson on 1932 syntynyt ruotsalainen purjehtija, olympiamitalisti, maailman- ja Euroopan mestari. Hän on suunnitellut 35 purjevenettä. SailboatData.com – sailboat designs of Pelle Petterson by year

Maxi 95 vuodelta 1976.

Maxi 95 veneitä rakennettiin 1974 ja 1983 välisenä aikana. Tämä yksilö edusti sarjan vanhinta päätä, mutta oli hienosti kunnostettu. Lähes kaikki muu näytti uudistetulta, mutta ei moottori vaikka sekin oli päältä katsottuna siisti. Veneessä oli jopa sähkötoiminen wc-allas. 1970-luvulla purjeveneiden muotoilu alkoi kehittyä tilaviksi perheveneiksi jolloin ratkaisuja tehtiin ehkä tiedostamatta purjehdusominaisuuksien kustannuksella.

Strategiset mitat: Pituus 9.8 m, vesilinja 7.9 m, Leveys 3.2 m, syväys 1.5 m, paino 3 856 kg, purjepinta-ala 37.4 m², isopurje 18.1 m², keulapurje 19.2 m².

Apumoottori Volvo Penta MD11, 28 HP. Polttoainetankki 61 litraa ja vesitankki 98 litraa.

MatkaEtäisyys MEtäisyys km
Malmö – Kalmar185 M333 km
Kalmar – Oskarshamn50 M90 km
Oskarshamn – Degerby225 M405 km
Degerby – Raisio65 M117 km
Yhteensä525 M945 km

Reittikartat

Malmö – Kalmar: Todellinen matkan pituus oli 185 M, osan aikaa navigaattori oli lepotilassa., 44 tuntia.
Kalmar – Oskarshamn 50 M., 11 tuntia.
Oskarshamn Degerby 225 M, 45 tuntia.
Degerby – Raisio 65 M., 10 tuntia