Retkiä Merellä ja Maalla - Isot Reissut Edessäpäin
Ma 24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM Sää: Satoi, välillä rajustikin, välillä pieniä taukoja – kun kunnolla kastuu, märkänä säilyy. Tuulta oli lounaasta 10 m/s – tästä suunnasta saatiin hyvä sivumyötäinen tuuli. Aallonkorkeus oli arviolta suurimmillaan n. 2,5 m. Matkaan päästiin lähtemään vihdoin klo 11:25. […]
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM Aamiainen syötiin rauhallisesti. Tarjolla oli lähes samat elintarvikkeet joka aamu: kaurapuuroa, jonka jokainen kerta jätin väliin, jugurttia, mysliä, keitettyjä kananmunia, hunajaa, leipää ja juustoa sekä tuoremehua. Lähtö oli helppo kylkikiinnityksestä puulaiturin päästä jota joen virtaus auttoi. Tuulta oli lounaasta […]
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
Aamiaiseksi syötiin puuroa, jugurttia, mysliä, pähkinöitä ja juustoleipiä. Tietysti myös kahvia, joka tehtiin metalliseen pressopannuun. Pressopannulla oli myös termariominaisuuksia, tosin kahvia ei koskaan jäänyt pidempään säilytettäväksi.
Aamulla ennen lähtöä tuli pieni sadekuuro, päivemmällä oli puolipilvistä ja poutaa. Tuuliennuste oli 6 m/s koko päivälle, mutta tuulta oli ennustetta enemmän 8 m/s. Aallon korkeus oli arviolta 1,5-2,5 m. Isopurjeessa oli 2. reivi. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/2 (alaliikin pituudesta).
Kun oli kova sivutuuli niin, että tuuli painoi venettä kohti laituria, lähtö satamasta oli melkoista vääntöä. Ohjeita tuli oman veneen kannelta, mutta erityisesti laiturilta – kipparin oli nopeasti valittava oikea ratkaisu, joka taisi tullakin hänen omasta päästään: keulaspringilähtö – springinä toiminut keulaköysi kireälle ja venettä moottorilla eteenpäin jolloin perä kääntyi laiturista poispäin, tässä tapauksessa kohti tuulen silmää ja ohi takana olevan ison moottoriveneen. Siinä se. Lähtö onnistui vihdoin klo 9:30. Kuvaa tietysti tuollaisesta hetkestä ei tule otettua, koska veneen tilanteeseen keskittyminen on pääasiassa.
Lounaaksi syötiin aamulla valmiiksi tehdyt voileivät, jotka oli pakattu kahvin suodatinpusseihin – hyvä idea.
Falkenbergin kunnassa on runsaat 45.000 asukasta, joista 0,7 % on Suomessa syntyneitä. Pihtipudas, Pieksämäki ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia.
Joessa oli selvästi havaittava virtaus. Satamassa oli rauhallista. Sähköä saatiin ja tarjolla oli siistit peseytymistilat, oli myös paikka pestä astiat. Satamassa voi maksutta laitata polkupyöriä – tällainen mahdollisuus oli monessa satamassa.
PURJEHDUKSEN LEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM
21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM
24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM
25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM
27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM
Yht. 160 NM
Pe 21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29 NM Helsingöristä lähdettiin jo varhain (klo 8:20). Lähtö veneen kyljestä oli ongelmaton. Perille seuraavaan satamaan päästiin jo klo 14:10. Matkaa kertyi 29,1 NM (54 km). Isopurjetta reivattiin lisää, 2. reiviin. Keulapurjetta (genua) oli ulkona n. 1/3 (alaliikin pituudesta). […]
To 20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör, Nordhavn 12 NM Sää: Aurinkoa, puolipilvistä, mutta myös lyhyitä sadekuuroja. Tuuliennuste: lännestä keskituuli 7 m/s ja puuskat 12 m/s. Lämpötila-arvio: 16-18 astetta. Aamulla lähdettiin Venin saarelta matkaan jo varhain (klo 9:15). Tarkistus, että kaikki olivat valmiita lähtöön, […]
Ke 19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
Legin lähtösatama ja miehistön vaihtosatama Kööpenhamina on Juutinrauman länsirannalla. Kööpenhaminan nimi (København) tarkoittaa kauppiaiden satamaa. Varhaisin viittaus Kööpenhaminan nimeen on Hafn (Satama) vuodelta 1186. Tätä ennen paikka oli pieni kalastajakylä, mutta linnan rakentamisen (1164) jälkeen se on ollut maan vallan keskus. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus. Niin mahtavaksi Tanska aikoinaan nousi, että Suomikin oli kaukaa haettuna eli keskiajalla osa Tanskaa, tosin Kalmarin Union (1389-1523) kautta joten lähes entisillä kotivesillä seilataan.
Nykyisestä kaupungista mieleen on jäänyt kuva innovatiivisesta kulttuurikaupungista, jonka kieltä melkein ymmärtää, hetkittäin kyllä kunnes putoaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kööpenhamina
Sää: Ennusteessa päivälle oli lännen puoleista tuulta 8 m/s (keskituuli) ja aurinkoa.
Kööpenhaminan Amaliehavenista päästiin lähtemään heti puolenpäivän jälkeen (klo 13:23). Pian lähdön jälkeen, kun oli selvitty Kööpenhaminan sataman ruuhkasta, nostettiin purjeet (klo 14:05). Ilmassa oli odotuksen ja jännityksen tuntua.
Carissa näytti heti alkumatkasta purjehdusominaisuutensa: vakaata menoa aaltojen kohistessa mukavasti keulassa – ei ollut tarvetta peitellä ominaisuuksiaan.
Purjeveneemme s/y Carissa ei ole mikä tahansa purjevene. Se on Pietarsaaressa vuonna 1981 valmistettu Swan 441, joka on ollut Ocean Ladiesien käytössä vuodesta 2018 ja omistuksessa vuodesta 2020. Vene tarjoaa purjehdusnautinnon ja asumistilat kahdeksalle henkilölle. Suunnittelussa ovat purjehdusominaisuudet korostuneet käytännöllisyyden kustannuksella. https://oceanladies.fi/ocean-ladies-vene-swan-441/
Taisi olla niin, että halssin vaihtoja oli vain kaksi kertaa, kun jo olimme lähellä Venin saaren Bäckvikenin sataman sisääntuloaukkoa – purjeet alas, lepuuttajat ja kiinnitysköydet paikoilleen. Tähän tilanteeseen kuului myös tehtävien jako miehistölle. Köydet kiinnitettiin n. klo 17:00 sataman laituriin. Satama-allas on pieni, mutta isolle veneellemme löytyi paikka aallonmurtajalta.
Venin saarella on kolme satamaa, mutta tämä valikoitui siksi, että syvyyttä oli riittävästi (yli 2,3 m), lisäksi tämä oli suojan puolella.
Päivällinen syötiin veneessä: sitruunalla maustettua pennepastaa, punasipulia ja kesäkurpitsaa – tosi hyvää. Perämies Reijalla oli mukana reseptikokoelma, josta kulloinkin vuorossa olleet kokit valitsivat sopivan huomioiden mitä ruokavarastoissa löytyi.
Etäisyys Ruotsiin on 4,5 km ja Tanskaan 8,5 km. Saaren ympäri, jos kulkee, matkaa kertyy runsaat 11 km. Iso osa saaresta kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Asukkaita on 370, mutta kesäisin varmaan paljon enemmän. Saarella on oma appinsa, jossa on kuunneltavissa saareen liittyviä tarinoita – olisi hyvä idea myös Nauvoon.
Saarella on viljapeltoja ja niittyjä, jossa lampaat laiduntavat, taisi olla nautakarjaakin. Monet meistä ehtivät tehdä pidempiä tai lyhyempiä kävelyretkiä saarelle, monet myös pulahtivat uimaan läheisellä uimarannalla. Rannoilla oli mätänevää rakkolevää, joka antoi paikoitellen ”merellistä” tuoksua.
Saari on suosittu retkeilykohde. Vilkas yhteysalusliikenne näkyi pienessä satamassa.
Saarella on keskiaikainen kivikirkko (Sankt Ibbs gamla kyrka), joka on alunpitäen rakennettu 1200-luvulla, ja myöhemmin laajennettu. On tainnut olla rakennettu juuri ennen Ahvenanmaan vanhimpia kivikirkkoja.
Saaressa vaikuttavana henkilönä on ollut arkeologi Tycho Brahe, joka rakensi jo vuonna 1576 kuningas Fredrik II:n suostumuksella saarelle renessanssilinnan (Uraniborg), hienon puutarhan sekä observatorion (Stjerneborg). Tuohon aikaan oppineet olivat usein monipuolisesti oppineita – siihen oli mahdollisuus, kun tietoa oli vasta vähän. Linna on raunioitunut, mutta puutarha on rekonstruoitu 1990-luvulla.
Saarella on myös yhden perheen omistama viskitislaamo (Spirit of Hven), jossa tehdään kaikki lopputulokseen tarvittavat työvaiheet itse alusta loppuun – Nauvossa puolestaan on ginitislaamo.
Sen kauempaa saarella ei viipyilty. Aamutoimien jälkeen oli aika hyvästellä tämä saari ja lähteä uuteen seikkailuun.
PURJEHDUKSEN LEGIT
19.7.2023 Kööpenhamina – Ven, Bäckviken 14,8 NM
20.7.2023 Ven, Bäckviken – Helsingborg – Helsingör n. 12 NM
21.7.2027 Helsingör, Nordhavn – Torekov 29,1 NM
22.7.2023 Torekov – Falkenberg 29,5 NM
23.7.202 Falkenberg – Varberg 21,1 NM
24.7.2023 Varberg – Bua 14,1 NM
25.7.2023 Bua – Gottskär 9,2 NM
27.7.2023 Gotskär – Göteborg n. 30 NM
Yht. 160 NM
Gaudin jalan jäljissä Barcelona on Espanjan toiseksi suurin kaupunki (1,6 milj). Se on ollut paljon esillä Katalonian itsenäistymispyrkimysten vuoksi, kun nationalismi nostaa päätään. Katalonialaisilla on oma kielensä katalaani, joka kirjoitettuna muistuttaa hyvin paljon espanjan kieltä. Pormestarina on Ada Colau. Kaupungissa on seitsemän korkeakoulua, joista vanhin […]
2. Oskarshamn – Nynäshamn – Degerby – Raisio Oskarshamnissa herätys oli perjantaina 8.7.2022 klo 7:40. Ennen lähtöä moottorin käyntiä testattiin, koska moottori pysähtyi alhaisilla kierroksilla eilen illalla yllättäen – saattaa aiheuittaa tiukan paikan tullen kinkkisen tilanteen. Oli myös tarpeen saattaa ankkuri laskemisvalmiuteen – varmuuden vuoksi. […]
1. Malmö – Kalmar – Oskarshamn
Viking Gracella Turusta Tukholmaan, sieltä junalla Malmöhön. Junamatka kesti 4,5 tuntia. Valittiin vähän myöhemmin lähtevä juna, sillä se oli aikaista junaa huomattavasti edullisempi. Lippuja voi ostaa SJ:n apin kautta, vaikutti hyvin selkeältä. Juna oli n. 30 min myöhässä Norrköpingin seudun sähkövian takia.
Ihmisiä, erityisesti lapsiperheitä oli paljon liikkeellä. Vain hyvin harva minun lisäkseni käytti maskia ruuhkaisissa tilanteissa.
Tukholman keskusrautatieaseman ruuhkaisella laiturilla sattui mieluisa yllätys, tapasin entisen yhteistyökumppanin, professori Maria Söderstenin, jonka monet fb-kaverini tuntevat – sattumien sattuma.
Sää oli lämmin, mutta pilvinen, matkalla yllätti reipas sadekuurokin, mutta perillä oli aurinkoista.
Maanantaina 4.7.2022 saavuttiin Malmön Lagunan pienvenesatamaan. Aluksi tehtiin nopea, alustava tutustuminen veneeseen. Monta asiaa pitää selvittää ennen merelle lähtöä. Yksi oli tieto säilytystiloista ja jääkaapin koosta. Sen jälkeen kaksi meistä (Riikka ja Eeva) lähti ruokaostoksille ja kaksi jäivät veneeseen perehtymään muihin tärkeisiin yksityiskohtiin (moottorin ja purjeiden toiminta, navigointi-, ankkurointi- ja turvavälineet, varaosat, polttoaine- ja makeavesitankit täyttötapoineen).
Kaupassa käytiin taksilla. Menomatka onnistui läheiseen ICAan hyvin, mutta paluumatkaan liittyi ongelmia, kun taksikuski ei malttanut kuunnella loppuun osoitetta, ja sitten sätti, kun ”annettiin väärä osoite”, velottikin matkasta runsaasti. Pikku kina jäi syrjään, ja hän kertoi olevansa maasta, jossa sodittiin, siksi nykyinen sota tuntuu kovin pahalta.
Myöhäiseksi lounaaksi syötiin uusia perunoita, suolalla ja pippurilla maustettua, voissa paistettua lohta sekä valkosipulissa ja oliiviöljyssä haudutettuja katkarapuja.
Iltaohjelmaan kuului arkipäiväistä puurtamista: edelleen veneeseen tutustuminen eli miten kaikki toimii (purjeet, moottori, navigaattori, polttoaine-, septi ja makeavesitankit, jääkaappi, liesi, varaosat, työkalut ym.) ja ruokaostosten sijoittaminen säilytystiloihin (viikon ruuat ja juomavedet neljälle henkilölle).
Malmö on lähellä Atlanttia. Vuoroveden huomioiminen on purjehtijalle tärkeää sillä se aiheuttaa voimakkaitakin virtauksia jolloin purjevene pahimmillaan pysyy paikoillaan tai jopa kulkee taaksepäin. Vuorovesi vaikuttaa tietysti myös veden syvyyteen. Suomessa vuorovettä ei huomaa, mutta Malmössäkään se ei ole kovin merkittävä. Meren pinnan vaihtelu siellä on vain vajaa 10 cm vaikka Malmö on aika lähellä valtamerta, sillä Skagerrak ja Kattegat salmet erottavat sen Atlantista. Helsingborg – Helsingörin kohdalla salmen leveys on vain runsas 2 M (merimailia).
Vertailun vuoksi: Brightonissa (UK) vuorovesi on vajaa 6 m, Oslossa 30 cm, Hangossa enimmillään 2 cm. Vuoroveden ajallinen vaihteluväli (huipusta huippuun) on runsas puoli vuorokautta.
Vuorovesi liittyy gravitaatioon, auringon ja kuun vetovoimaan sekä maan pyörimisliikkeeseen.
Tästä osoitteesta voi katsoa vuoroveden suuruutta eri puolilla maailmaa.
https://www.tide-forecast.com/locations/Malmo/tides/latest
Sääennuste ennustaa huomiseksi mukavaa sivumyötäistä tuulta alle 10 m/s. Illalla kuitenkin tuuli vinkui vanteissa.
Tiistaina 5.7.2022 purjevene oli saatu varusteltua, stuuvattua lähtökuntoon. Oli aika irrottaa köydet: klo 07:20 lähdettiin merelle. Ilmassa oli jännityksen tuntua, miten päästää sivutuulella hyvin ulos ahtaasta satamasta, … Koilattiin kiinnitysköydet ja irrotettiin lepuuttajat, sijoitettiin ne takahyttiin.
Sää oli puolipilvinen. Tuuli lounaasta 9-4 m/s. Ennustettiin lounaistuulta alle 10 m/s eli oikein sopivaa menokeliä.
Aluksi ajeltiin moottorilla kunnes päästiin Juutinrauman sillan ali. Rannat ovat matalia Malmön seudulla joten oli syytä siirtyä heti muutaman mailin päähän rannasta seuraten viitoitettua väylää aluksi suuntana etelä.
Heti pian lähdön jälkeen alitettiin Juutinrauman silta (Öresunds bron), jonka alituskorkeus vaihtelee paikan mukaan, lähellä Ruotsin rantaa se on 21 m, kun se on korkeimmalta kohdaltaan 55 m. Lähellä Köpenhaminaa tie sukeltaa merenalaiseksi tunneliksi. Alitimme silla sellaiselta kohdalta, jossa sen alituskorkeus oli 40 m. Alitukseen ei liittynyt erityisiä muutoksia tuulessa. Kippari (Maarit) oli edelleen ruorissa. Kun lähdetään satamasta tai saavutaan satamaan, jotka ovat riskialtteimpia tilanteita, kippari on aina ruorissa sillä hän kantaa vastuun myös pienveneissä.
Öresunds Bron – Juutinrauman silta: Rautatie-maantiesilta kulkee Juutinrauman yli. Se yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön suurkaupunkialueet. Sillan pituus on lähes 8 km (7,845 km). Sen pylonien korkeus on 204 m, mutta purjehtijaa kiinnostaa tietysti sen alikulkukorkeus. Silta avattiin liikenteelle 1.7.2000. Yksittäinen sillanylitys vuonna 2022 henkilöautolla maksaa 54 euroa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juutinrauman_silta
Tiistain aamiainen syötiin merellä klo 10: jugurttia, mysliä, voileipää, juustoa, kahvia.
Purjeet nostettiin klo 11, ensin iso, myöhemmin keula (klo 12). Aallokko oli vaihtelevaa, välillä isoja aaltoja. Oliko aluksi tottumattomuutta vai mitä, kun aallot keikuttivat venettä yllättävän paljon. Tuuli nousi 12 m/s:iin, oli aika reivata klo 15 vaikka vene vaikutti alirikatulta, pienet purjeet veneen kokoon nähden.
Tiistain lounas syötiin klo 13. ”Purjehduspataan” laitettiin pastaa, tomaattimurskaa ja soijarakeita eli aika tyypillinen vege purjehduspata.
Aaltojen korkeus vaihteli paljon, mutta korkeimpien aaltojen korkeus oli arviolta 1,5 m.
Kansivuoro Maaritin (kippari) kanssa alkoi klo 15 ja kesti 4 tuntia. Toiset (Marita ja Riikka) olivat lepovuorossa, mutta nyt alkumatkasta oli niin jännittävää, että he eivät raskineet olla lepäämässä, no yöllä sitten on pakko, muuten ei jaksa.
Tunnetusta syystä navigointijärjestelmään voi tulla näin sodan aikana vasiten aiheutettuja häiriöitä, siksi alkuperäinen idea oli purjehtia lähellä ruotsin rannikkoa. Kuinka pitkälle rannikon voi nähdä, kun veneessä katsoja on n. 2 m korkeudella veden pinnasta ja rannikko on matalaa?
Skanörn niemi ulottuu pitkälle (+6 M) merelle joten senkin vuoksi oli hyvä siirtyä heti etäämmäksi rantaviivasta. Skanörin jälkeen (+ 15 M) suunnaksi tuli itäkaakko. Ohitimme Trelleborgin vilkkaan satamakaupungin (n. +12 M). Seuraavaksi (+40 M) tulimme Bornholmin ja mantereen väliseen salmeen. Rönne on Bornholmin pääkaupunki, mutta sai jäädä nyt käymättä. Sen sijaan suuntasimme (50˚) kohti Ölannin eteläkärkeä, jonne matkaa tuli vajaa sata mailia (+90 M). Ohitimme Ystadia.
Ennakkomittauksen mukaan matkan pituus on n. 500 M. Jos veneen keskinopeus on 5+/-2 kn (1 kn = knot = solmu = 1.852 m/1 t), matka kestää n. 100 tuntia (4,1 vrk), mutta purjevene ei kulje luotisuoraan edes myötätuulessa, ja vastatuuleen kryssiessä matka pitenee (nousukulmasta riippuen) ainakin 30%. Realistinen matkan keston arvio onkin 1 viikko, ja tuskin ehdimme rantautua montakaan kertaa, vaikka mieli tekisi, onhan Ruotsin rannikolla paljon kaunista katseltavaa, niin epäilen. Ennakkolaskelma piti yllättävän hyvin paikkansa.
Ohitamme etäältä Utklippanin, pienen saaren Karlskronan ulkopuolella. Saaressa on pieni 30 paikkainen satama joten siellä voisi piipahtaa – käyntitoivomus tuli kipparilta (Maarit), mutta edes kipparin kaikkia toiveita ei voida toteuttaa – ohi purjehdittiin.
Utklippan muodostuu kahdesta saaresta, Södraskärista ja Norraskärista. Söderskärissä oli majakkavalona aluksi vain kori, jossa poltettiin puita tai hiiltä – niin kuin aikoinaan myös Utössä. Sitten vuonna 1840 Södraskäriin majakka rakennettiin majakkaksi ja linnoitukseksi. Nykyinen majakka, Heidenstamin majakka, on rakennettu vuonna 1870. Majakka on ollut täysin automatisoitu vuodesta 1972. Päämajakan valkoisen valon sammutti Ruotsin merenkulkulaitos vuonna 2008, mutta väylämajakka on edelleen säilynyt.
Utklippanilla on myös useita erilaisia sammakkoeläimiä, mm. haisukonna ja uhanalainen vihertäplärupikonna. Jääpeite ja vesi ovat muovanneet kallioperään jättimäisiä hiidenkirnuja ja mukulakivikenttiä.
Ohitettiin etäältä Bornholmin saari, joka tunnetaan Itämeren vihreänä helmenä. Sen ”pääkaupunki” on Rönne, joka on perustettu jo 1100-luvulla. Saarella kasvaa etelän hedelmiä kuten persikoita, päärynöitä ja viikunoita. Silakka, lohi ja turska ovat yleisimmät kalalajit. Koillisrannalla oleva Gudhjem (jumalan koti) on tunnettu savustetusta kalasta. Juusto ja lammastuotteet ovat myös tunnettuja. Bornholmilla on useita pienvenesatamia. Bornholmiin pääsee oman purjeveneen lisäksi laivalla ja lentokoneella.
Toinen purjehtijoille tunnettu saariryhmä (Ertholmenen) jää myös etäälle itään, n. 20 km Bornholmista koilliseen. Sen suurin saari on Christiansö, jossa on pieni vierassatama. Christiansolle pääsee laivalla Bornholmilta.
Meidän ensimmäinen rantautuminen tapahtui Kalmarissa, jonne oli Malmöstä matkaa 170 M (merimailia) ja 5 solmun nopeudella kesti arviolta 34 tuntia eli 1 vrk + 10 tuntia. Kun lähdimme liikkeelle aamulla klo 7, oltaisiin perillä runsaan vuorokauden kuluttua illalla, mutta matkan teko on tavallisesti laskettua hitaampaa.
Purjehdittiin päivä ja purjehdittiin yö ja purjehdittiin päivä…
Keskiviikkona 6.7.2022 Sää oli aurinkoinen, välillä pilvinen. Sivutuulta 6-9 m/s joten vauhti oli hyvä, reilusti yli 5 solmua, joku näki mittarissa jopa 7 solmun nopeuden. Hyvä vauhti takasi sen, että Kalmariin päästiin jo ajoissa keskiviikkona klo 17:50.
Keskiviikon 6.7.2022 lounas, Purjehduspata tehtiin valmista pussista jossa oli kuskusta, kikherneitä ja papuja.
Malmö – Kalmar purjehdus kesti vuorokauden ja 20 tuntia (24+20 t). Siellä se odotettu Kalmarin linna vihdoin siintää.
Pienvenesatamassa oli paljon vapaita paikkoja mistä valita. Siellä oli useita suomen lipun alla purjehtivia, oli myös saksalaisia, puolalaisia, yksi brittilippu ja Sveitsin lippukin liehuivat veneen perässä.
Rantautumismanööverien jälkeen etsittiin sopiva ruokapaikka vanhasta kaupungista. Sellaiseksi osoittautui Italialainen ravintola, jossa syötiin erinomaisen hyvää pitsaa. Vanhaa kaupunkia lähdettiin etsimään linnan läheisyydestä. Siellä kasvoi erikoisen näköisiä puita, joita en ole aikaisemmin nähnyt, mutta näyttivät hyvin ikiaikaisilta.
Kalmarista tulee aina välittömästi mieleen Kalmarin unioni kiitos koulun hyvän historian opetuksen. Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin välinen personaaliunioni, johon tietysti kuuluivat myös Islanti ja Suomi. Toimelias mies Kustaa Vaasa lopetti unionin päästyään Ruotsin kuninkaaksi. – Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies.
Tietysti tuttu on myös Kalmarin linna, jota alettiin rakentaa jo 1100-luvulla. Laajat korjaukset linnaan teki Kustaa Vaasa poikineen (1500-luku), jolloin linnasta tuli renessanssipalatsi. Laajat restauroinnit tehtiin myös 1800-luvulla, jolloin se sai nykyisen muotonsa. Tietysti, linnassa allekirjoitettiin sopimus Kalmarin unionista.
Ölannin ja mantereen välinen salmi on matala, mutta syvenee pohjoiseen kuljettaessa: pohjoisin 1/3 (25 nm) on syvää ja syvärantaista. Erityisen matalaa ja karikkoista on Kalmarin kaupungin alueella, jossa merkitty väylä on hyvin kapea. Öölannin silta valmistui 1972. Sen ali pääsee hyvin purjeveneellä, koska alikulkukorkeus on 34,9 m. Ölannissa sijaitsee Sollidenin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen kesäasunto.
To 7.7.2022 Kalmar – Oskarshamn
Torstaiaamulla (7.7.2022) Kalmarissa tehtiin joitakin välttämättömiä hankintoja (ratsasrajat, dieseltankkeja, käsipumppu, ämpäri, kaasupullon täyttö) paikallisessa venetarvikeliikkeessä.
Tehtiin myös huoltotöitä kuten kolmen ratsastajan vaihto, moottoriöljyn tarkistus ja pilssiveden pumppaus. Ratsastajilla kiinnitetään isopurje mastoon. Ne liikkuvat ylös ja alas maston urassa.
Ennen lähtöä käytiin syömässä hampurilaiset kippari kustantamana. Merelle lähdettiin polttoaineaseman kautta: tankkiin mahtui 40 litraa ja kanistereihin 40 l. Nyt saatiin laskettua polttoaineen kulutuskin (2 litraa tunnissa) tankkien mittarien näyttö, kun ei ole lineaarista liittyen mm. siihen minkä mallinen tankki on.
Torstaia 7.7.2022 klo 12:50 lähdettiin Kalmarin polttoaineasemalta. Sääennusteita oli katsottu tarkkaan, mutta nyt ennuste yllätti.
Tuuli oli 10 m/s takaa sivulta, sivumyötäistä, oli pilvistä, pientä sadetta ja sitten reipasta sadetta. Marita viritti pyykkinarun salonkiin, niin saadaan vaatteet kuiviksi tai ainakin kuivemmiksi.
Tuuli etelästä ad 10 m/s saderintaman lähestyessä, mutta klo 15 ja 17 välillä, kun olin lepovuorossa, tuuli tyyntyi lähes pläkäksi. Sitten tuuli kääntyi pohjoiseen, siis vastaiseksi ja nousi nopeasti, myös aallokko nousi arviolta n. 2 metrin korkuiseksi.
Oli tehtävä uusi tilannearvio: lähimpään satamaan, joka oli Oskarshamn. Sitä lähestyttiin juuri ennen auringonlaskua hyvin merkittyä väylää pitkin.
Kalmarin jälkeen on pyöreä, korkea saari nimeltään Blå Jungfrun. Saaren pohjoispuolelle oli kiinnittynyt suomen lipun alla purjehtiva pienehkö purjevene.
Sitten tuuli nousi ja nousi. Kun tuuli nousi, suomalaiselle veneelle tuli ongelmia, sen oli pakko lähteä rannasta merelle jolloin kanssa matkustaja jäi saareen. Ehkä yrittivät rantautumista saaren vastakkaisella rannalla, suojan puolella, jonne veneestä jäänyt henkilö lähti kulkemaan – monenlaisia ajatuksia, lähinnä kauhukuvia liikkui mielessä.
Hämärässä kaupunkiin saavuttaessa on hyvä olla tarkkaavainen. Tässä lähestytään Oskarshamnia. Rantauduttiin ehkä yksityislaituriin, kun vieraslaiturin kyltti osoitti epäselvästi sen sijainnin. Oskarshamnissa oltiin hetkeä vailla puoliyö.
Oskarshamn on tunnettu ydinvoimaloistaan, jotka näkyivätkin kauas merelle. Oskarshamnista on laivayhteys Gotlantiin, myös Nynäshamnista, ja Hangosta taas on laivayhteys Nynäshamniin – Gotlannissa on nyt helppo käydä ilman purjevenettäkin.
Ilta Oskarshamnissa oli rauhallinen. Ei nähty yhtään ihmistä missään. Saatiin olla rauhassa siinä laiturissa, jonka arvelimme olevan vieraslaituri.
Jatkuu seuraavassa artikkelissa 2- PURJEHDUS MALMÖ – RAISIO
PERJANTAI 23.4.2021 | Thionville/Luxemburg – Travemynde/Lyypekki/Saksa SÄÄ: Aamulla aurinko paistoi ja lämpötila oli +5. Päivän korkein lämpötila oli +14 astetta iltapäivällä. Kova ja kylmä tuuli. MAISEMAT: Osa matkasta ajetaan kapeita kyläteitä pitkin, kun vaihdetaan moottoritieltä toiselle. Voi miten kauniita maalaismaisemat ovatkaan. Ensimmäisen kerran, kun […]